Jyväskylässä paistetaan vedyllä pizzaa, keitetään kahvia ja lämmitetään saunaa – päästöinä pelkkää vettä ja lämpöä

Aurinko- ja tuulivoima tuottavat välillä sähköä yli tarpeen. Sähköllä voi tehdä vetyä, jonka voi muuttaa takaisin energiaksi silloin, kun sitä tarvitaan.

Vetypizzaa, vetykahvia ja löylyt vetysaunassa. Video: Simo Pitkänen / Yle

Jyväskyläläiset ja MM-ralleihin saapunut yleisö saavat ihmetellä, mitä kaikkea vedyllä jo tehdäänkään.

Vetysaunat, vetypizzauuni, vetygrilli ja vetybussit kertovat, että vedyn turvallisuuteen liittyvät ongelmat on ratkottu ja vedyllä toimivat kuluttajatuotteet ovat mahdollisia.

Vihreä bussi, parkissa. Kyljessä lukee: Puhdasta vetyvoimaa. Linkki kulkee vihreällä voimalla. Tämä teksti on puhekuplassa ja vieressä on vihreä supersankari hahmo.
Jyväskylässä kulkee viisi Koiviston Auton liikennöimää vetykäyttöistä bussia. Vetytankit ovat auton katolla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Sähkön kysyntä ja tarjonta eivät aina ole tasapainossa. Vety on yksi kaavailluista keinoista vihreän siirtymän kaipaamaan energian varastointiin.

Ylimääräisellä sähköllä voi tehdä vetyä, jonka voi muuttaa energiaksi kun sitä tarvitaan. Kokemustakin on, sillä esimerkiksi kaasuteollisuuden yritys Woikoski on käyttänyt vetyä energiavarastona yli sadan vuoden ajan.

Polttoaineena vety on erinomainen. Sitä on runsaasti, ja päästöinä syntyy vettä ja lämpöä.

Moderni sauna, jossa on tyylikäs ja minimalistinen sisustus: puuseinät, lauteet ja vedyllä toimiva kiuas.
Harvian ja Toyotan kehittämä kiuas polttaa vetyä. Savupiippua ei ole, vaan lämpö ja vesihöyry jäävät löylyhuoneeseen. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Vetypolttoainetta voi kierrättää loputtomiin: vety irrotetaan vedestä ja poltetaan. Vedyn ”tuhkana” syntyy vettä, josta vety voidaan taas irrottaa poltettavaksi.

Vetytalous häämöttää horisontissa

Varsinainen vetytalous on vielä kaukana, eikä ole sanottua, että sellaista koskaan tuleekaan. Ensimmäiset vihreän vedyn tuotantolaitokset ovat jo toiminnassa Kokkolassa ja Harjavallassa, ja Jyväskylän vetybussien tankkausaseman yhteyteen on tulossa omaa tuotantoa.

Vety on vielä kallis ratkaisu. Esimerkiksi vetyliikenne kärsii samasta munan ja kanan ongelmasta kuin sähköautot pitkään: ei ole autoja, kun ei ole tankkauspaikkoja; eikä ole tankkauspaikkoja, kun ei ole autoja.

Fossiiliset polttoaineet eivät alkuun olleet halpoja nekään, mutta vety on vaikeassa kilpailutilanteessa: nyky-yhteiskunnat on rakennettu yli sata vuotta hiotulle fossiilitaloudelle.

Juttua varten on haastateltu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto, Harvian innovaatio- ja teknologiajohtaja Timo Harvia, Central Finland Mobility Foundationin varatoiminnanjohtaja Lauri Perämäki ja säätiön vetytankkausasioista vastaava Esa Eerola, Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola. Sisältöä on saatu myös Toyotan President of Hydrogen Factory Mitsumasa Yamagatan alustuksesta vetysaunan esittelytilaisuudessa.