Espoon Kalevan kisat 1.–3.8. Ylen kanavilla.
SE-juoksija Antti Sainion tilanne Tokion MM-paikan suhteen on vähintään mielenkiintoinen. 20-vuotias 400 metrin aitajuoksija paineli Bergenin alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa kansainvälisesti kovaa kyytiä (48,61), mutta hän ei ole tällä hetkellä sisällä MM-kisojen rankingissa.
Hän on sijalla 53, kun 40 urheilijaa kelpuutetaan MM-kisoihin. Suomalaisen komea SE jää vain 0,11 sekuntia suorasta tulosrajasta Tokioon.
Miesten 400 metrin aitojen taso maailmalla on raju. Peräti 32 urheilijaa on jo rikkonut tulosrajan, kun näyttöaikaa on vielä 24. elokuuta asti.
– En ole ehtinyt hirveästi miettimään Tokiota. Etukäteen ajattelin, ettei olisi hirveästi saumoja, mutta nyt ollaan aika lähellä. Näkee sitten Kalevan kisojen jälkeen, mikä on tilanne, Sainio tuumii Yle Urheilulle.
Sainio on Espoon Kalevan kisoissa miesten 400 metrin aitojen ylivoimainen ennakkosuosikki. Kalevan kisojen voitosta saa mukavasti sijoituspisteitä. Mikäli tamperelainen pystyy myös kovaan aikaan, hän saattaa nousta jo yhdellä suorituksella hyvin rankingissa.
Yliopisto määrittää
Vaikka Sainio olisi valintakelpoinen, suomalaisaituria ei silti välttämättä nähdä MM-kisoissa. Sainiolla alkaa kohta uusi elämänvaihe, kun hän aloittaa Yhdysvaltain yliopistourheilijana Texasissa.
Koulu alkaa elokuun loppupuolella. Kansainvälisen tason yliopistourheilijat ovat jättäneet toisinaan aikuisten arvokisoja väliin keskittyäkseen yliopistokauden omanlaiseen sykliin.
– Sieltä päästä tuli vähän tietoa, että ei haittaisi, vaikka MM-kisoihin ei pääsisi. Itsellä on samanlainen fiilis. En stressaa sitä, vaikka paikkaa ei tulisi.
Sainio on määrätietoinen urheilija, joka lähtee arvokisoihin hakemaan parasta mahdollista tulosta. Sainion ehdoton päätavoite oli alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa, joten MM-kisoihin ei ole tuloksentekomielessä parhaimpia valmiuksia.
– Bergeniin ladattiin kaikki. Olisi vähän erilainen asetelma Tokioon.
Sainio vastasi Bergenin kisojen mieleenpainuvimmista suomalaissuorituksista. Hän kohensi Oskari Mörön SE-aikaa (49,04) niin välierissä kuin finaalissa.
Sainio teki vaikutuksen poikkeuksellisen vahvalla itseluottamuksellaan. Kun EM-finaalissa hän jäi komeasta ennätyksestään huolimatta neljänneksi, Sainio ilmoitti, että hänestä tulee jonain päivänä olympiavoittaja.
Iso pettymys on kääntynyt sittemmin positiivisuuden puolelle.
– Nyt tuntuu huomattavasti paremmalta kuin silloin kisapäivänä. Se, että mitali jäi niin lähelle, harmitti, mutta ei sille voi enää mitään. Aika tuntuu hyvältä.
Vitsistä tuli lähes totta
Yle Urheilu suhteutti viime viikolla, kuinka kova Sainion ennätysaika 48,61 on. Vaikka maailmalla moni painelee 47-alkuista vauhtia, SE-aika olisi ollut kovaa valuuttaa Pariisin olympialaisissa.
Olympialaisissa on kolme välierää, joista jokaisesta kaksi urheilijaa menee suoraan finaaliin. Kaksi menee aikavertailun kautta.
Aikavertailun kautta loppukilpailuun riitti 48,20. Jamaikalainen Roshawn Clarke oli oman välieränsä toinen SE-aikaa vain 26 sadasosaa kovemmalla vedolla.
Sainio luki Ylen artikkelin. Hän yllättyi aikansa kovuudesta.
– Tuntuu, että on mahdollisuuksia päästä korkeimmalle huipulle. Jos Karsten Warholmia ei lasketa, ei olla kovin kaukana Euroopan kärkitasosta. Luin lehtijutun, että vuoden 2024 olympialaisissa finaaliin mentiin jollain 48,30. Tuli yllätyksenä, että se noinkin kovaa liikahti.
– Vielä viime kesän jälkeen oli vitsinheittoa Tokion rajasta. Yhtäkkiä päästiin aika lähelle sitä, mikä tuntuu hyvältä.
Sainiolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Los Angelesin 2028 olympialaisissa hän haluaa mennä kovaa.
– 47-alkuista pidän hyvin realistisena. En usko, että kolmessa vuodessa on mahdotonta päästä niille luvuille. Se ei toki vielä silloin riitä mitaleille, mutta onneksi sen jälkeenkin on vielä parit olympialaiset jäljellä. Olisi silti hienoa päästä neljäseiskaan jo nyt, Sainio viittaa seuraaviin olympialaisiin.
