Kysymys Palestiinan valtion tunnustamisesta on noussut esille Gazan sodan vauhdittamana.
Gazan humanitaarisen tilanteen heikentyessä muun muassa Ranska, Britannia ja Kanada ovat hiljattain kertoneet valmiudestaan tunnustaa Palestiinan valtio syyskuun YK:n yleiskokouksessa.
Myös Suomessa keskustelu aiheesta käy kiivaana.
Kysyimme Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta, mitä Palestiinan tunnustaminen käytännössä tarkoittaisi.
1. Mitä merkitystä Palestiinan tunnustamisella on?
Keskeistä Palestiinan tunnustamisessa on ennen kaikkea sen alleviivaaminen, että palestiinalaisilla on laillinen oikeus oman valtion perustamiseen, Juusola sanoo.
Samalla tunnustamisen kautta annetaan professorin mukaan pontta keskusteluille Gazan sodanjälkeisestä tulevaisuudesta.
– Ja näissä keskustellaan nimenomaan Gazan liittämisestä osaksi Palestiinan valtiota, eikä jättämiseksi erilliseksi saarekkeeksi, Juusola sanoo.
Valtion tunnustamisessa on ylipäätään kysymys siitä, että se nähdään legitiiminä toimijana kansainvälisessä järjestelmässä.
– Tunnustetun valtion kanssa käydään neuvotteluja ihan eri tavalla, kuin sellaisen, jota ei ole tunnustettu, Juusola sanoo.
Mikäli kaikki YK:n jäsenmaat tunnustavat valtion, saa se yleensä myös YK:n täysjäsenyyden.
Palestiinan kohdalla YK:n jäsenyys olisi merkittävä – se toisi todennäköisesti mukanaan pakotteita Israelille Palestiinan alueen valtaamisesta.
Kanadan pääministeri Mark Carney kertoi keskiviikkona, että maa aikoo tunnustaa Palestiinan syyskuussa:
Palestiinasta tuskin kuitenkaan tulee YK:n jäsentä.
Israelin liittolainen ja YK:n turvallisuusneuvoston jäsen Yhdysvallat ei Palestiinaa aio tunnustaa, ja estäisi sen jäsenyyden tarvittaessa veto-oikeudellaan.
2. Suurin osa YK:n jäsenmaista on jo tunnustanut Palestiinan. Eikö se riitä?
Tähän mennessä 147 YK:n 193 jäsenmaasta on tunnustanut Palestiinan valtion.
Uusilla tunnustamisilla on silti yhä merkitystä, Juusola sanoo.
– Tunnustaminen on ennen kaikkea symbolinen teko – kyseessä on tärkeä toimi, jota palestiinalaiset ovat jo vuosikymmeniä toivoneet.
Palestiinan tunnustaminen ei kuitenkaan yksinään ratkaise mitään, Juusola korostaa.
Sen sijaan kyse on välineestä Israelin painostamiseksi.
Professorin mukaan jokainen valtio, joka lähtee mukaan Palestiinan tunnustamiseen, luo myös muille maille painetta seurata perässä.
– Mitä useampi valtio hyväksyy Palestiinan valtion olemassaolon, sitä suurempi paine kohdistuu Israelia vastaan, se on selvää.
Tunnustamisesta käydyssä keskustelussa on lisäksi Juusolan mukaan positiivista se, että samalla keskustelu Israelia vastaan asetettavista pakotteista pysyy yllä.
3. Onko Suomen tunnustamisella merkitystä Palestiinan kannalta?
Yksittäisen pienen maan - kuten Suomen - Palestiinan tunnustamisella ei Juusolan mukaan ole suurta vaikutusta.
Kyseessä on silti diplomaattinen väline, jonka kautta Suomikin voi vaikuttaa osana suurempaa kokonaisuutta.
– Suomen kanta vaikuttaisi potentiaalisesti myös esimerkiksi Tanskaan, joka olisi vaarassa jäädä ainoaksi pohjoismaiseksi valtioksi, joka ei Palestiinaa ole tunnustanut.
Ruotsi, Norja ja Islanti ovat Palestiinan valtion tunnustaneet.
Lisäksi yhdessä muiden EU-valtioiden kanssa koordinoituna tunnustamisen vaikutus voimistuisi, professori sanoo.
EU:lla käytettävissä olevista toimista vahvimmin Israeliin vaikuttaisi Juusolan mukaan osapuolten välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen sekä pakotteiden asettaminen Israelia kohtaan.
Suomen mahdollisista toimista merkittävin puolestaan olisi professorin mukaan se, että Suomi alkaisi vaatia pakotteita Israelille.
Näitä Suomi voisi asettaa yhdessä joidenkin muiden maiden kanssa, jos EU-tason päätöksenteko ei ole mahdollista jäsenmaiden erimielisyyksien vuoksi.
– Pakotteiden jälkeen Palestiinan tunnustaminen olisi kuitenkin Suomen osalta toiseksi merkittävin asia.