Syksyllä Etelä-Lappiin Simoon valmistuu Exilionin rakennuttama 120 000 paneelin aurinkovoimala. Vielä rakentamisen alkuvaiheessa voimala oli yksi maamme suurimmista aurinkoenergiahankkeista. Nyt Suomeen on kuitenkin rakenteilla jo huomattavasti suurempia voimaloita.
Esimerkiksi Uudenkaupungin Kalantiin valmistuu arviolta vuoden loppuun mennessä energiayhtiö Helenin aurinkovoimala, jossa on lähes 400 000 aurinkopaneelia. Lisäksi Kauhajoelle on vireillä jopa yli 700 000 paneelin voimala.
Suomen uusiutuvat ry:n mukaan tällä hetkellä Suomeen on suunnitteilla tai rakenteilla ainakin neljätoista yli 150 000 aurinkopaneelin voimalaa.
Sijoitus- ja varainhoitoyhtiö Exilionin investointipäällikkö Tommi Riski ei ole yllättynyt tilanteesta.
– Aurinkosähkön teknologian hinnat ovat tulleet kovaa vauhtia alaspäin ja myös korot ovat laskeneet, joten investoinnit ovat päässeet eteenpäin, sanoo Riski.
Energiateollisuus ry:n energiantuotannon asiantuntijan Marja Rankilan mukaan hankkeiden koot ovat kasvaneet samalla, kun niitä on tullut yhä enemmän.
– Taustalla on ainakin tuotantokustannusten laskeminen ja keskittämistä, jolla haetaan kustannustehokkuutta. Sopivalle alueelle isomman laitoksen rakentaminen tuo synergiaa ja säästöjä muun muassa rakentamiskustannuksissa, sähköliitännöissä ja luvituksessa.
Rankilan mukaan myös alan kokemus on karttunut ensimmäisten hankkeiden kautta.
– Sekin saattaa kannustaa suurempiin hankkeisiin. Lisäksi pienet hankkeet etenevät ripeämmin, sillä isompien hankkeiden osalta sopivien paikkojen löytäminen ja hankkiminen voi viedä enemmän aikaa, ja lisäksi isojen hankkeiden luvitus vie enemmän aikaa.
Rankila muistuttaa, että käytännössä teollisen mittakaavan aurinkovoimarakentaminen on käynnistynyt vasta 2020-luvulla.
– Hankkeiden koon kasvu on tästä näkökulmasta melko luonnollista.
Kannattavuus laskenut?
Exilionin investointipäällikkö Tommi Riskin mukaan samaan aikaan aurinkovoimaloiden kannattavuus on kuitenkin laskenut vähäisen sähkön kulutuksen takia.
– Fakta on, että Suomen kulutus kesällä on rajallinen, ja pitää pohtia, paljonko aurinkosähköä voi nykyisellään rakentaa.
Riski ei usko, että Suomeen olisi tulossa suurempaa aurinkovoimabuumia, jos maahan ei tule datakeskusten kaltaisia uusia investointeja.
– Nykyiseen sähkön kulutukseen verrattuna aurinkopuistoja mahtuu lisää vain rajallisesti. Toisaalta nyt odotetaan uusia investointeja, ja sitä kautta aurinkovoimahankkeitakin voidaan käynnistää lisää, arvioi Riski.
Myös Rankila muistuttaa, että kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät tule etenemään, joko ollenkaan tai ilmoitetun kokoisina.
– Selvitysten ja suunnittelutyön edetessä voi tulla eteen tilanteita, jotka vaativat esimerkiksi rajaamaan hankkeita. On myös mahdollista, että nykyisellä hinta- ja kustannustasolla todetaan, ettei hankkeita kannata käynnistää, ainakaan vielä.
”Aurinkovoiman rakentamisen vuosi”
Suomen uusiutuvat ry:n mukaan aurinkovoiman rooli Suomen energiantuotannossa kasvaa nopeasti, ja vuosi 2025 tulee olemaan ennätyksellinen aurinkovoiman rakentamisen vuosi.
Yhdistyksen mukaan alkuvuonna Suomeen valmistui neljä teollisen kokoluokan aurinkovoimapuistoa, joiden yhteenlaskettu tuotantoteho on 125,7 MW.
Esimerkiksi Utajärvelle valmistui Suomen toistaiseksi suurin aurinkovoimapuisto, jonka kapasiteetti on 103,5 MW.
Kesäkuun lopussa Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli yhteensä 251 MW.
Suomen uusiutuvat ry:n mukaan loppuvuoden aikana Suomeen arvioidaan valmistuvan jopa 300 MW uutta aurinkovoimakapasiteettia. Esimerkiksi Simoon valmistuvan voimalan kapasiteetti on noin 70 MW.
Elinkeinoelämän keskusliiton tilastojen mukaan Suomen teollisen mittaluokan aurinkovoimaloiden kapasiteetin mediaani on 60 MW.