Työttömyysturvan leikkaukset ovat iskeneet isosti osa-aikaista työtä tekeviin, kertovat Ylen saamat tuoreet luvut.
Osa-aikaista työtä tekeville maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa yhä harvemmin.
– Muutos on selkeä, kertoo Ylelle Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman.
Aiemmin työtön sai ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman vaikutuksia työttömyysturvaan. Hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan viime vuoden huhtikuussa.
Villmanin mukaan suojaosan poistamisen jälkeen ansiopäivärahalla osittaista työtä tekevien kokonaismäärä on ollut keskimäärin yli kymmenen prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana jaksona.
Tuoreet tilastot osoittavat, että kokonaismäärän lasku on jatkunut. Tämän vuoden touko- ja kesäkuussa ero lakimuutosta edeltävään vastaavaan ajanjaksoon vuodelta 2023 on jo noin 18 prosenttia.
Alla oleva grafiikka näyttää muutoksen. Osa-aikatyötä tekevien ansiosidonnaista saavien määrä vaihtelee suhdanteiden mukaan, mutta suojaosan poiston jälkeen määrä on pysynyt jatkuvasti alempana.
Ennakkoon suojaosan poiston arveltiin vaikuttavan eniten naisvaltaisiin aloihin.
TYJ:n tilastot osoittavat, että soviteltua ansiosidonnaista saatiin vuonna 2024 eniten juuri naisvaltaisten alojen työttömyyskassoista.
Suojaosan poistumisen jälkeen osa-aikaisen työn tekeminen on kuitenkin vähentynyt erityisesti naisilla ja osa-aikatyöstä siirrytään kokoaikaiseen työttömyyteen.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Keha-keskuksen työllisyyskatsausten mukaan naisten osuus työttömistä työnhakijoista onkin vuoden 2024 alusta lähtien kasvanut viisi prosenttiyksikköä kesäkuuhun 2025 mennessä.
Kokonaisuutena ansiosidonnaista saavien määrä on vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla laskenut kuusi prosenttia vuodentakaisesta. Näissä luvuissa lomautusten vähenemisellä on keskeinen rooli, mutta myös lakimuutoksilla voi olla TYJ:n mukaan vaikutusta.
Ansiopäivärahalle pääsy aiempaa vaikeampaa
Suojaosan poistamisen lisäksi hallitus teki viime vuonna useita leikkauksia ansioturvaan.
Päivärahoista poistuivat muun muassa lapsikorotukset, suojaosa sekä ikäsidonnaiset poikkeukset. Työssäoloehto piteni sekä euroistui ja omavastuuaika piteni. Myös ansiopäivärahaa porrastettiin.
– Käytännössähän nämä lakimuutokset joko leikkaavat ansiosidonnaisen päivärahan määrää, tai sitten niiden johdosta ansiopäivärahalle pääsy on muodostunut vaikeammaksi, TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo.
Aiempaa useammalta päivärahan maksaminen myös estyy kokonaan, jolloin he putoavat ansiopäivärahalta huomattavasti pienemmälle työmarkkinatuelle. TYJ arvioi, että kokonaisuutena ansiopäivärahalta putoaa pois tuhansia ihmisiä enemmän kuin ennen.
Villmanin mukaan muutokset koskettavat kipeimmin niitä, joiden kohdalle osuu useampi leikkaus.
Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevä vanhempi on voinut menettää yhtä aikaa sekä työskentelyaikaisen suojaosan että lapsikorotuksen.
Toinen esimerkki on ikääntynyt pitkäaikaistyötön, jonka työssäoloehdon pituus kaksinkertaistui samaan aikaan, kun erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista ja tukitoimista luovuttiin.
Kaikkien muutosten vaikutukset eivät Villmanin mukaan näy vielä täysin. Esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastuksen vaikutusten odotetaan näkyvän tulevien kuukausien aikana. Sama koskee työssäoloehdon pidennystä.
– Työssäoloehdon pidennys koskee kaikkia, mutta se vaikeuttaa erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä ansiopäivärahalle, Villman kertoo.
Myös A-kassassa on ansiopäivärahan enimmäisajan täyttymisessä havaittu selvä muutos verrattuna aiempiin vuosiin.
– Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla enimmäisajan täyttymiseen johtaneita päätöksiä tehtiin A-kassassa 69 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2024, etuuspäällikkö Päivi Äijälä kertoo sähköpostitse Ylelle.
Tämä tarkoittaa, että yhä useamman työssäoloehto ei ole enää täyttynyt uudelleen ja seurauksena on ollut putoaminen päivärahalta pois.
Villman muistuttaa, että samaan aikaan Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia, myös nuorisotyöttömyyden osalta.
Työttömyysjaksot ovatkin nyt ennätyspitkiä. Syynä on avoimien työpaikkojen vähäisyys.
Työllisyys on toistaiseksi kehittynyt kehnosti Orpon hallituskaudella. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä on noussut 66 000:lla kesäkuusta 2023 eli noin 25 prosenttia.