Yksi keskustelu Chat GPT:n kanssa kuluttaa puoli litraa vettä. Siis se, kun pyytää tekoälyä esimerkiksi laatimaan isosta tekstistä tiivistelmän tai suunnitelman oman matkakohteen nähtävyyksistä. Näin kertoi tekoälysovellusten ympäristövaikutuksia tutkinut Kalifornian yliopiston tutkija Shaolei Ren uutistoimisto AP:lle vuonna 2023.
Vesi kuluu koneiden jäähdytykseen datakeskuksissa, joita rakennetaan myös Suomeen. Suomessa oli toukokuussa 45 julkistettua datakeskushanketta.
Maailmalla, kuten esimerkiksi Lontoossa, on jo vaadittu sitä, ettei puhdasta vettä tuhlattaisi datakeskuksiin. Vesipulan piinaamassa Hollannissa taas suututtiin jo vuonna 2021, kun Microsoftin datakeskuksen kulutukseksi selvisi jopa 100 miljoonaa litraa vettä.
Tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopistosta, pitääkö meidänkin olla jo huolissaan?
– Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologioista ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, joten ei pidä olla pelkästään huolissaan. Voi myös olla toiveikas, sanoo Ruotsalainen.
Muuttotappio ja järvet auttavat
Kaksi datakeskushankkeista on käynnissä Kouvolassa. Korialle rakennetaan parhaillaan Hypercon datakeskusta, jota Tiktokin taustayhtiö alkaa käyttää. Ummeljoella otetaan loppuvuodesta käyttöön pohjoismaisen Atnorthin datakeskus, ja suunnitteilla on myös toinen.
Alueilla toimivien vesiyhtiöiden Kymen veden ja Kouvolan veden mukaan datakeskukset lisäävät vedenkäyttöä, mutta kasvu ei ole suurta nykyiseen kulutukseen verrattuna. Vettä siis riittää.
Kymen veden alueella suurin vedenkuluttaja on Kotkaan rakennettava akkumateriaalitehdas, joka käyttää vettä muutaman tuhannen kuution verran päivässä. Kotkan, Pyhtään ja eteläisen Kouvolan asukkaat sekä muut yritykset käyttävät tällä hetkellä noin 14 000 kuutiota vettä päivässä.
Energiaviraston tietojen mukaan suuret datakeskukset, jollainen Hypercon datakeskus myös on, käyttivät viime vuonna vettä enintään 4 000 kuutiota. Määrä on pieni verrattuna siihen, että Yhdysvalloissa keskikokoisen datakeskuksen vedenkulutus on yli kymmenkertainen.
Koko maakunnassa vedenkulutus on laskenut muuttotappion, lakkautettujen tehtaiden ja vettä käyttävien laitteiden kehityksen takia. Kouvolan veden suunnittelupäällikkö Mikko Tiaisen mukaan juomaveden kulutuksella on siis varaa kasvaa.
– Jos tänne tulee veden käyttäjiä lisää, niin ei se ainakaan myyjän näkökulmasta ole huono asia, sanoo Tiainen.
Ala kehittää menetelmiä
Tekoäly ja koneoppiminen kehittyvät nopeasti, sanoo Laura Ruotsalainen. Kun laskentatehoa tarvitaan yhä enemmän, datakeskusten sähkön- ja vedenkulutus kasvaa monissa maissa.
Vaikka tekoäly-yhtiöt tarvitsevat yhä enemmän suoritustehoa, samalla ne yrittävät vähentää energiankulutusta. Myös datakeskusten laitteet kehittyvät, mikä näkyy jo Korialla, sanoo Hypercon kehitysjohtaja Ari Kurvi.
– Emme käytä vettä lainkaan jäähdyttämiseen, sanoo Kurvi.
Atnorthin datakeskus puolestaan käyttää vettä jäähdytyksessä, mutta uutta vettä ei tarvita. Sama vesi jäähdytetään aina uudelleen.
Jäähdyttämisen hoitaa pääosin kylmä ilmasto, ja siksi niin Kurvin kuin Ruotsalaisen mielestä on hyvä, että datakeskuksia rakennetaan juuri Suomeen.
Eriytynyt kehitys lisää epätasa-arvoa
Tekoälyn kehitys lisää Ruotsalaisen mukaan maailmanlaajuista epätasa-arvoa. Myös tekoälyn parissa työskentelevät keskustelevat tästä.
– Kestävyyttä ja ilmastonmuutosta pitää katsoa globaalisti. Pitäisi saada enemmän painetta siihen, että kaikki uudet datakeskukset rakennetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti, Ruotsalainen sanoo.
Kurvin mukaan isot tekoäly-yhtiöt ovat alkaneet vähentää sekä sähkön että puhtaan juomaveden käyttämistä jäähdyttämiseen, koska se säästää yhtiön rahoja.
– Se antaa meille pohjoisessa etua, Kurvi sanoo.
Se on sinusta kiinni
Vaikka tekoäly-yhtiöillä ja esimerkiksi EU-tasoisella lainsäädännöllä on paljon merkitystä kulutuksen vähentämisessä, myös yksittäisen Chat GPT:n käyttäjän valinnoilla on merkitystä, Ruotsalainen muistuttaa. Hän korostaa käyttäjän vastuuta energiankulutuksesta.
– Sovellusta käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Jos jättäisimme joka toisen kyselyn tekemättä, käyttö puolittuisi.
Huolissaan siis pitää olla, mutta miten se toiveikkuus? Alla olevalla videolla Laura Ruotsalainen antaa yhden esimerkin siitä, miten tekoäly voi auttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä: