Tatuoinneista on tullut osa ihmisen ulkonäön koristelua vaatteiden, korujen ja meikin tapaan.
Kun ensimmäinen tatuointi tehtiin aiemmin nilkkaan tai olkapäähän ja kuvia peiteltiin pitkillä hihoilla ja lahkeilla, tatuoinnit näkyvät nyt kaulalla, kämmenselässä ja kasvoilla.
Ensikertalaisen toiveissa saattaa olla tänä päivänä näyttävä kaulakuva.
Tatuoinneilla halutaan korostaa kantajansa persoonaa. Robbe Robinsonin tatuoinnit saavat näkyä.
Isotkaan kuviot eivät enää hätkähdytä katukuvassa.
Suomen Tatuointiartistien Liiton puheenjohtajan Laura Kosken mukaan ensitatuoija ei edes välttämättä ajattele kaulassa olevan tatuoinnin olevan näkyvällä paikalla.
– Asiakkaat suunnittelevat tatuointinsa ja kehonsa enemmänkin tyyliä ja ulkonäköä ajatellen. Enää ei tatuointi ole ”statement” eli kannanotto.
Samaa sanoo 30 vuotta alalla ollut tatuoija Lasse Sjöroos. Turussa pisimpään yhtäjaksoisesti toimineen tatuointiliikkeen omistava ja useasti palkittu Sjöroos kertoo itsekin havahtuneensa katukuvassa suomalaisten suureen tatuointimäärään.
Tatuointeja ottavat kaikenikäiset kaikista yhteiskuntaluokista.
– En kummastelisi, jos Sauli Niinistö astuisi ovesta sisään ja toivoisi tatuointia, sanoo Lasse Sjöroos.
Ovatko suomalaiset maailman tatuoiduin kansa maorien jälkeen?
– Sanoisin, että Pohjoismaissa tatuointeja on paljon. Samoin ehkä Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Amerikassa, toki siellä tatuoinnit eivät ole niin laajan kansan asia kuin Suomessa, arvelee Sjöroos.
Jukka Kostamo otti tatuoinnin kaulaan. Aluksi mietitytti, miten siihen suhtaudutaan työelämässä.
Tatuoinnit eivät enää edusta kapinaa. Mitenpä 18-vuotias tatuoinninottaja voisi vanhempiaan vastaan tatuoinnilla kapinoida, kun isällä ja äidillä on itsellään ihokuvia. Shokkivaikutus on haettava muualta.
Pitkän linjan tatuoijaa eivät isot kasvotatuoinnit hätkähdytä. Värjättyihin silmämuniin katselu sen sijaan tuntuu Lasse Sjöroosista hämmentävältä.
– En suosittele silmämunien värjäystä, koska siitä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa.
Sjöroos itse kaipaa aikaisempina vuosikymmeninä tatuointeihin liitettyä vaarallisuutta ja mystiikkaa.
Videolla Lasse Sjöroos kertoo, mitä hurjat ja pelottavat kuvat kertovat kantajastaan.
Muodissa ohut viiva, tribaalit palaavat
Tatuointitrendeissä suositaan tällä hetkellä ohuita, yksinkertaisia viivakuvia. Vuosikymmenten takaiset tribaalit tekevät paluuta.
– Alalla trendaavat nyt 1990- ja 2000-luvut. Tribaalien ohella piikkilangat ovat tulleet uudelleen suosioon, sanoo Laura Koski.
Inspiraatiota haetaan julkisuuden henkilöiltä ja sosiaalisesta mediasta.
– Mallia otetaan vaikka Justin Bieberin kaulalla olevasta pystystä tekstistä. Harva keksii kuvaa omasta päästään, sanoo Lasse Sjöroos.
Tatuointeja tekevien määrä on noussut ja samalla alan kilpailu kiihtynyt.
Tekijät joutuvat kehittelemään uusia markkinointiväyliä. Sosiaalisen median buustaus ei enää kanna, sanoo Laura Koski.
Sekä hän että Lasse Sjöroos ennakoivat tatuointialan tasaantuvan huippuvuosien jälkeen.
– Tatuointeja otetaan edelleen. Niillä on ihminen koristanut itseään tuhansia vuosia, sanovat alan konkarit.
Muutoksia saattaa Sjöroosin mukaan tuoda eteenkin nuoremmissa ikäluokissa yleistyvä niin sanottu tradwife- eli perinteinen vaimo-ilmiö, joka korostaa äärikonservatiivisia arvoja. Niihin eivät tatuoinnit mahdu.