Vapaaehtoiset ovat pelastaneet jo sata tervapääskyä varmalta kuolemalta Turussa

Kuumuus on ajanut tervapääskyn poikaset lähtemään pesistä liian aikaisin. Turun eläinsuojelu­yhdistys haki heinäkuussa somessa lisäkäsiä poikasten ruokkimiseen.

”Heikommin syöville poikasille tarjotaan pienempiä lihapalloja”, kertoo Emilia Mustonen. Videolla vapaaehtoiset kertovat tervapääskyn poikasten ruokkimisesta. Video: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Kymmenet tervapääskyn poikaset saavat tällä hetkellä hoivaa Turun eläinsuojeluyhdistyksen (Tesy) tiloissa.

Työ on intensiivistä, sillä pesästä pudonneita tervapääskyn poikasia täytyy ruokkia tunnin välein lähes vuorokauden ympäri.

Yhdistys huomasi heinäkuussa joutuvansa poikasten kanssa pulaan, mikäli ruokintaan ei nopeasti saataisi lisää käsipareja.

Vapaaehtoisia haettiin somessa. Turkulainen Elina Laine on yksi viidestäkymmenestä kutsuun vastanneesta.

– Ensin jännitti, etten vain satuttaisi lintua. Nopeasti se alkoi kuitenkin sujua.

Tervapääskyn poikanen ihmisen kädessä.
Linnut ruokitaan Tesyn tiloissa Turussa. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Vapaaehtoiset saavat ruokintaan opastuksen.

– Nämä ovat yksilöitä. Toiset syövät helpommin, toisia joutuu vähän avustamaan, sanoo kaarinalainen Sirpa Saarni.

Tavoitepaino on 38 grammaa. Lisäksi siipien tulee olla vahvat ja linnun aktiivinen, jotta se voidaan vapauttaa.

– Vapauttaminen on palkitsevaa varsinkin vapaaehtoisille. Siinä näkee, että on antanut linnulle uuden elämän, sanoo Tesyn toiminnanjohtaja Sari Pesonen.

Lähes kaikki saadaan pelastettua

Kolme ihmistä ruokkii tervapääskyn poikasia.
Elina Laine (vas.) löysi poikasesta punkin. Emilia Mustonen ja Sirpa Saarni syöttävät poikasia. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Kulunut kesä on ollut tavallista vaarallisempi tervapääskyn poikasille. Tänä vuonna niitä on päätynyt Tesyn hoiviin sata, kun viime vuonna luku oli puolet pienempi.

Pääosa poikasista on Turusta ja ympäryskunnista.

– Olemme joutuneet lopettamaan ehkä alle kymmenen poikasta. Lähes sata on pelastettu, toiminnanjohtaja Sari Pesonen kertoo.

Liian aikainen pesästä lähteminen on jokavuotinen ilmiö helteiden aikaan.

Rakennusten koloissa ja kattopeltien alla sijaitsevat pesät ovat muuttuneet helteessä pätseiksi, ja raittiiseen ilmaan kurottelevat poikaset putoilevat maahan.

Erinomaisena lentäjänä, mutta huonona lentoonlähtijänä tunnetun lajin poikaselle putoaminen on kuolemantuomio.

Emo ei ruoki maassa olevaa poikasta, koska se ei itse välttämättä pääsisi enää maasta lentoon.

– Ruokkiminen pelastaa poikasen nälkäkuolemalta ja kitumiselta, Pesonen sanoo.

Pieni jauhelijanokare kädellä.
Poikasia ruokitaan vähärasvaisella naudan jauhelihalla. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle

Lajin kanta on pienentynyt hälyttävää tahtia

Tervapääskyn tilanne on heikentynyt nopeasti. Vielä vuonna 2010 laji oli Suomessa elinvoimainen, mutta vuonna 2019 se määriteltiin erittäin uhanalaiseksi.

Lajeista kirjaa pitävän Lajitietokeskuksen mukaan tervapääskyn pesimäkanta on vähentynyt 70 prosentilla neljässäkymmenessä vuodessa.

Kantaa uhkaavat muutokset elinympäristössä, kertoo Birdlife Suomen viestintäpäällikkö Jan Södersved.

– Hyönteiset ja pesäpaikat vähenevät, hän summaa.

Tervapääsky pesii etenkin rakennuksissa. Vanhoista rakennuksista koloja on kuitenkin tukittu ja uusissa rakennuksissa niitä on vähän.

Kanta on tällä hetkellä alle satatuhatta paria.

Tervapääskyn poikasella on silmät kiinni.
Syötyään tervapääskyn poikanen nukahtaa. Kuva: Vesa-Matti Ruuska / Yle