Joka viides masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
Sama havainto on tehty jo aiemmin eläkehakemusten B-lausunnoista. Siinä mielessä tutkimustulos ei ollut täysin yllättävä, sanoo tutkimuksen toinen ohjaaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.
– On kuitenkin hämmentävää, että tänä päivänä voi olla näin. Lievä depressio ei vie ihmistä eläkkeelle, mutta vaikea vie.
Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää, että potilas saa asianmukaista hoitoa. Mielenterveyshäiriöissä tämä tarkoittaa usein Käypä hoito -suositusten mukaista lääkitystä.
Pirkolan mukaan vaikeassa depressiossa lääkehoito on sekä aiheellista että yleensä vaikuttavaa.
Tehoton tai liian kallis lääke
Tutkimuksen mukaan lääkkeitä jätetään käyttämättä, koska ne eivät joko tehoa tai ovat liian kalliita.
Pirkola uskoo, että myös psykoterapian omavastuu aiheuttaa ongelmia, koska pienituloinen ei välttämättä pysty maksamaan sitä.
Osa potilaista ei hyödy hoidosta ja joutuu kierteeseen, jossa vuorottelevat lyhyet työsuhteet, sairauslomat ja työttömyys.
– Kun sairauspäivärahaa on maksettu 300 arkipäivää ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan heikoiksi, voi olla, että työkyvyttömyyseläke lopulta myönnetään ilman vaatimuksia masennuslääkkeiden lisäkokeilusta, sanoo tutkimuksen vastuukirjoittaja Helena Leppänen tiedotteessa.
Liian väljä hoito-ote
Tutkimus osoittaa, ettei terveydenhuoltojärjestelmä tarjoa riittävää hoitoa mielenterveyssyistä eläköitymisuhan alla oleville.
Sami Pirkolan mukaan hoitojärjestelmä ei välttämättä osaa motivoida potilasta. Hoito voi olla liian harvaa, jolloin potilas ei saa riittävästi tukea eikä tarvittavia hoitotoimia.
– On traagista, jos hoitojärjestelmämme ei kykene aktivoitumaan juuri silloin, kun ihminen on vaarassa eläköityä.
Helena Leppänen toteaa tiedotteessa, ettei mielialalääkityksen käyttö itsessään ollut yhteydessä siihen, kuntoutuiko henkilö takaisin työelämään. Sen sijaan sekä ammatillinen kuntoutus että psykoterapia liittyivät työhön palaamiseen.
– Havainto vastaa aiempia tutkimuksia, joiden mukaan mielialalääkitys tehoaa yleisten mielenterveyshäiriöiden oireisiin, mutta työkyvyn kohentumiseksi kuntoutustoimenpiteet ovat yleensä tarpeen.
Nuoria on syytä tutkia
Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita Suomessa vuosina 2010–2012 yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneitä henkilöitä.
Pirkolan mukaan tutkimustulokset ovat edelleen ajankohtaisia. Masennuksesta johtuva työkyvyttömyys uhkaa yhä lisääntyä.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikea depressio on sairaus, jolla on oma etenemisensä. Emme pysty ehkäisemään kaikkea eläköitymistä.
Julkisuudessa on kerrottu, miten alle 35-vuotiaille myönnettiin alkuvuonna eniten mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä.
– Tampereen yliopiston tutkimus korostaa ehkä enemmän myöhäiskeski-iässä ja ennen eläkeikää eläköityviä. Nuorten tilanne on monessa mielessä tällä hetkellä uuden tutkimuksen arvoinen, Sami Pirkola sanoo.
