Koulupäiviin ilman kännykkää tottui yllättävän nopeasti, ja muutos toi mukanaan paljon hyvää.
Näin sanovat kokkolalaiset seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset Inka Pynttäri, Olga Korkiala, Sonja Hagström ja Sisu Räsänen, jotka ovat totutelleet kouluun ilman kännyköitä muutaman päivän ajan.
Nuoret ovat jutelleet enemmän kavereiden kanssa, tunneilla on helpompi keskittyä ja päivät kuluvat nopeasti.
– On kivempi nähdä ihmisiä, kun he oikeasti puhuvat toisilleen eivätkä katso koko ajan ruutua, Sonja Hagström sanoo.
Olga Korkiala on huomannut eroa jopa fyysisessä voinnissa.
– Seiskalla, kun käytin kännykkää, oli usein pää kipeä koulun jälkeen. Nyt päänsärkyä ei ole ollut.
Lakimuutos kielsi luvattoman älylaitteiden käytön oppitunneilla Suomen peruskouluissa elokuun alusta lähtien.
Kunnat ja koulut voivat halutessaan ottaa tiukemmankin linjan. Esimerkiksi Kokkolassa ja Varkaudessa on totaalikielto eli puhelimet pidetään lokerikossa tai repussa myös välitunneilla ja ruokailussa.
Yle keräsi netissä kokemuksia ensimmäisistä kännykättömistä koulupäivistä. 43 koululaista ja opettajaa eri puolilta Suomea vastasi.
Moni oppilas kertoi kokkolalaisnuorten tavoin, että on ollut aiempaa enemmän kavereiden kanssa. Myös keskittyminen on parantunut.
Keskittyminen on parempi, kun ei ole puhelinta lähellä. Opettajat eivät myöskään huomauttele enää puhelimista, kun ne kerätään pois.
Nella Leino, Urheilupuiston yläkoulu, Kouvola
Toisen kokemuksen mukaan muutos on tehnyt koulupäivistä levottomampia, koska ne, jotka olivat ennen puhelimella, tekevät nyt jotain muuta häiritsevää.
Kavereiden tavoittaminen vaikeaa
Osa nuorista on huolissaan yksinäisyyden lisääntymisestä, kun ei ole edes kännykkää, mitä selata.
Kavereiden tavoittaminen koulupäivän aikana on myös hankalaa.
– Pitää muistaa etukäteen sopia, missä näkee ja milloin, koska muuten jos kaveri on toisella luokalla on tosi hankala käydä läpi koko koulu, että missä se on, Olga Korkiala sanoo.
Joillekin nuorille on ollut vaikeaa löytää oikea luokka, koska lukujärjestystä ei ole voinut katsoa Wilmasta. Kokkolassa asia on ratkaistu jakamalla oppilaille perinteiset paperiset lukujärjestykset.
Muitakin käytännön pulmia kännykättömyys tuo.
– Luokassa ei voi vain kävellä peilille randomisti, jos haluaa katsoa, miltä näyttää tai jos haluaa katsoa kelloa, kun kaikissa luokissa ei ole kelloa, Sonja Hagström toteaa.
Tekemistä välitunneille
Kännykän käytön rajoittaminen on muuttanut myös koulujen käytäntöjä.
Kokkolalaisella Isokylän koululla asioista ilmoitetaan nykyisin Wilman ohella keskusradiossa. Tunneilla käytetään pääasiassa kynää ja paperia. Puhelimet tai koulun kannettavat otetaan esiin vain, jos niitä tarvitaan opetuksessa.
Apulaisrehtori Jukka Ylimäki kertoo tuntien rauhoittuneen ja keskeytysten vähentyneen. Hänestä oppilaat ovat aiempaa sosiaalisempia.
Ylen kyselyyn vastanneista opettajista yli puolet on sitä mieltä, että kännykkäkielto on muuttanut koulua parempaan suuntaan.
Oppilailla ei ole enää tunnetta, että heillä menee jotain tärkeää ohi, kun kaverit ovat päässeet sopimaan tapaamisia tai vitsailleet jostain tunnin aikana esim. snäpissä.
Veera Asukas, Kainuu
Vielä kun saisi lain, että kännykät ja kaikki muut ruudut olisivat parkissa jossain muualla kuin nukkumatilassa alkaen klo 21-21.30. Lapset ja nuoret nukkuvat kroonisesti vuosikausia liian vähän. Sillä on suoria vaikutuksia koulunkäyntiin: ei pysty keskittymään, muisti ei toimi kuten pitäisi, aivojen kehitys ottaa osumaa.
Jukka Soini, Kurikka
Voisiko kännykkä olla palkkio?
Apulaisrehtori Jukka Ylimäki ei ole kuullut valitusta siitä, että kännykkää saa käyttää joissakin muissa Suomen kouluissa. Yhtenäiset säännöt kaupungin kouluilla helpottavat.
– Ei tarvitse taistella, vaikka kyllähän sitä puhelinta toivotaan. Sanotaan, että eikö me voitais saada palkinnoksi käyttää puhelinta. Kyllä se on jotenkin kasvanut käteen, Ylimäki toteaa.