Viranomaiset pyrkivät selvittämään työttömyysetuuksien väärinkäytöksiä ilmiantojen avulla.
Asia käy ilmi Ylen tietopyynnöllä haltuunsa saamasta Keha-keskuksen laatimista ohjeistuksesta ja tukimateriaalista.
Asiakirjojen mukaan väärinkäytösepäilyt liittyvät työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamiseen.
– Kyse on sellaisista tilanteista, jossa henkilö pyrkii saamaan työttömyysturvaa, vaikka hänellä ei olisi siihen oikeutta, kertoo Keha-keskuksen työttömyysturvan vastuualueen yksikönpäällikkö Emmi Lahti.
Ilmiantoja voivat jättää muut viranomaiset tai yksityishenkilöt.
– Yksityiset henkilöt tekevät ilmoituksia epäilyistä joko nimettömästi tai niin, että ilmoituksen tekijän henkilöllisyys ilmenee ilmoituksesta, tukimateriaalissa kerrotaan.
Lahti vahvistaa, että kuka tahansa voi siis ilmiantaa vaikka sukulaisensa, jonka epäilee salaavan tietoja viranomaiselta.
– Tämä on mahdollista. Meillä on viranomaisena velvollisuus tutkia, onko ilmianto aiheeton tai löytyykö todisteita. Mikäli mitään ei löydy, niin asia jää siihen, Lahti sanoo.
Keha-keskus on virasto, joka muiden tehtäviensä ohella selvittää alueellisten viranomaisten pyynnöstä työttömien työnhakijoiden oikeutta työttömyysturvaan.
Yle on aikaisemmin kertonut, että Keha-keskus selvittää työttömien tekemisiä myös sosiaalisen median kautta.
Professori: Viranomainen ei toimi läpinäkyvästi
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää tietoja ilmiantomahdollisuuksista yllättävänä. Hän selvitti asiaa Ylen pyynnöstä ja kävi ilmi, että asiasta on olemassa myös vanhempaa perua oleva STM:n ohjeistus.
Ylen hallussa on myös entisen Uudenmaan te-keskuksen ohjeistus, johon sisältyy muun muassa lomake ilmiantojen keräämiseen.
– Järjestelmä on siis ollut olemassa, mutta tämä ei ole ollut julkisuudessa sillä tavalla kuin olisi pitänyt, Koskinen sanoo.
Koskinen arvioi, että mahdollisia riskejä ovat perättömät ja vahingoittamistarkoituksessa tehdyt ilmiannot.
– Aina kun joku joutuu tutkittavaksi, se on negatiivinen asia.
Viranomaisvalvonta on Koskisen mukaan perinteisesti Suomessa ollut viranomaisen omaa toimintaa.
– Kansalaisten ilmiantojärjestelmät liittyvät yleensä epädemokraattisempien valtioiden toimintaan.
Koskinen näkee, että kansalaisvalvonnan lisäämiselle voi olla motiiveja.
– Nyt kun tällä hetkellä haetaan säästöjä viranomaistoiminnasta, mielestäni syntyy houkutus painottaa kansalaisvalvontaa. Jos on riittävästi resursseja, houkutusta ei välttämättä ole.
Koskinen huomauttaa, että Keha-keskuksen sivuilla viitataan ilmoittajansuojelulakiin, joka perustuu EU-direktiiviin. Koskisen mukaan laki koskee sitä, että joko organisaation sisällä tai yhteistyökumppani tekee ilmiantoja.
– Kehan sivuilla ei mainita mitään, että ilmoittaja voi olla täysin ulkopuolinen, eli he ovat nyt ulottaneet direktiivin periaatteet soveltavin osin myös muihin kuin työ - tai virkasuhteisiin ihmisiin.
Koskisen mukaan mikään laki ei tee tietojen keräämisestä laitonta, mutta viranomaisen tulisi silti kertoa, mihin toiminta perustuu. Hänestä olisi syytä käydä julkisesti läpi, ulotetaanko ilmoittajansuojalain sisältö myös ulkopuolisiin ilmiantoihin.
– Tietojen keräämisen oikeusperustan ilmoittaminen ei ole Kehan sivuilla läpinäkyvää, se on jopa puutteellista. Kansalaiset eivät saa sieltä tietoa siitä, millä perusteella on mahdollisuus tehdä nimettömiä ilmiantoja.
Jos Koskinen itse havaitsisi työttömän työnhakijan, joka käy viranomaisilta salaa töissä tai opiskelemassa, kokisiko hän olevansa velvoitettu ilmoittamaan asiasta?
– Pidän vastenmielisenä sitä, että tällaisia asioita hoidetaan kansalaisvalvonnan avulla. Meidän ei pitäisi ainakaan laajamittaisesti siirtyä siihen, vaan viranomaisen pitäisi itse pystyä hoitamaan omat tehtävänsä.
Ilmiantoja joitain kymmeniä
Keha-keskuksen lisäksi alueelliset viranomaiset ja Kela tekevät omia selvityksiään. Hallinnollinen työnjako on monimutkainen. Keha-keskus vastaa muun muassa väärinkäytösepäilyistä, jotka koskevat ilman palkkaa tehtyä työtä, kun taas pimeään työhön liittyvät epäilyt ovat alueellisten virastojen selvitettäviä asioita.
Keha-keskuksen mukaan sen toimivaltaan kuuluvia ilmiantoja on kuluvana vuonna tehty noin 30. Lahden mukaan nämä ovat koskeneet pääasiassa yritystoiminnan salaamista.
Lahti ei osaa sanoa, kuinka moni on ilmianto on ollut perusteltu. Hän pitää mahdollisena, että niitä jätetään myös kiusantekomielessä.
– Me emme seuraa tai tilastoi sitä, kuinka moni näistä johtaa selvityspyyntöön, Emmi Lahti sanoo.
Työllisyysalueita on yhteensä 45. Yle kysyi niiltä tietopyynnöllä, paljonko ne ovat ottaneet tänä vuonna vastaan ilmiantoja. Pääsääntöisesti kyse oli muutamista tapauksista, joillain alueilla ei ollut yhtäkään.
Esimerkiksi Päijät-Hämeestä kerrotaan, että elokuun alussa oli ensimmäinen tapaus, jossa työttömän läheinen ilmoitti työttömän tekemästä pimeästä työstä. Tässä tapauksessa viranomainen ilmoitti työsuojeluun ja teki asiasta selvityspyynnön.
Kelasta kerrotaan, että ilmiantoja ei rekisteröidä erikseen. Kelan tilastojen mukaan tukien väärinkäytösepäilyjä oli 1104 kappaletta vuonna 2024. Luku koskee kaikkia sosiaalietuuksia ja myös muita kuin ilmiantojen kautta tulleita epäilyjä.
Näin tietoja kerätään
Ilmiantajalta tulee tukimateriaalin mukaan tiedustella väärinkäytösten laadusta ja lähteistä. Esimerkiksi mainitaan omat havainnot ja kuulopuhe.
– Jos tulisi kuulopuheeseen perustuva ilmianto, niin silloin esimerkiksi tarkistamme yritysrekistereitä, Lahti sanoo.
Keha-keskus kerää ilmiannot omaan rekisteriinsä, joka ei kuitenkaan ole TE-hallinnon asiakastietojärjestelmä.
Jos ilmiantaja kertoo nimensä viranomaiselle, niin silloin myös työttömällä on oikeus saada nimi tietoonsa. Kertaalleen tehtyä ilmiantoa ei voi peruuttaa.
Ohjeen mukaan viranomaiset pyytävät työttömältä selvitystä, mikäli ilmianto ei ole ilmeisen aiheeton. Selvityspyyntö tulee tehdä heti saman päivän aikana.
Jos viranomainen on saanut näyttöä väärinkäytöksistä, niin ohjeistuksen mukaan työttömän päinvastaista kertomaa ei enää pidetä uskottavana.