Elokuun alussa kolmen päivän aikana sattuneet tasoristeysonnettomuudet herättävät keskustelua myös veturinkuljettajien taukohuoneissa.
Uhkaavissa risteysonnettomuuksissa toimimista käydään läpi jo VR:n kuljettajien peruskoulutuksessa. Onnettomuustilanteissa toimimista harjoitellaan simulaattorilla.
Viime päivien onnettomuudet eivät anna aihetta tarkentaa veturinkuljettajien ohjeistusta, sanoo VR:n kaukoliikenteen turvallisuuspäällikkö Ville Mäki-Kamppi.
– Juna ei voi väistää, ja sen pysähtymiseen tarvitaan huomattavasti pidempi matka kuin esimerkiksi autolla, hän muistuttaa.
Myös Rautatiealan Unionin (RAU) hallituksen puheenjohtaja Markku Lehtinen sanoo, ettei veturinkuljettajien lisäkoulutuksella olisi pystytty tasoristeysturmia välttämään.
– Parempi olisi, jos päästäisiin eroon ilman varoituslaitteita olevista tasoristeyksistä. Rahastahan siinä on kyse, mutta tasoristeyksiä voisi kyllä poistaa vauhdikkaammin.
Juna ei hetkessä pysähdy
Kiskoliikenteeseen on suhtauduttava aina vakavasti. Ville Mäki-Kamppi antaa yhden nyrkkisäännön autoilijoille.
– Juna kuin juna – sen pysähtymiseen menee toista kilometriä siitä, kun kuljettaja tekee hätäjarrutuksen.
Matka saattaa kuulostaa tavallisesta autoilijasta pitkältä. Tavarajunat kulkevat yleensä hitaammin, mutta niiden suuri massa pidentää jarrutusmatkaa.
Henkilöjunat taas ovat kevyempiä, mutta niiden suurin sallittu nopeus on jopa 220 kilometriä tunnissa.
Mäki-Kamppi muistuttaa myös, että tasoristeyksissä autoilija on aina väistämisvelvollinen.
– Jos havaitsee veturin keulan pilkottavan radalla, kannattaa odottaa, että juna menee ohi. Havainnosta ei voi päätellä, kuinka nopeasti juna tulee kohdalle. Yleensä se tapahtuu nopeammin kuin uskoisi.
Yle pyysi Liikenneturvan kouluttaja Pentti Tervoa ajamaan tasoristeyksen yli oikeaoppisesti.