Pöytyällä sijaitseva Kyrön taajama on ollut turvallinen kohta kymmenen vuoden ajan.
Väylävirasto rakennutti rautatien alikulun vuosina 2017–2018. Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi.
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo, että aiemmin onnettomuuksia sattui lähes kahden, kolmen vuoden välein. Nyt Turun ja Tampereen välillä kulkevat junat porhaltavat tieliikenteen yli.
Klangin mukaan alikulku on tällaisessa rautatien ja maantien risteyksessä ehdottomasti turvallisin vaihtoehto.
– Vaikka tasoristeys oli aiemmin vartioitu, autoilijat ajoivat puomien välistä ja oli ikäviä tapauksia. Alikulun ansiosta saatiin tosi turvalliset tiejärjestelyt Kyrön keskustaan ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvalliset yhteydet kouluun ja keskustassa, Klang sanoo.
Keskustan turvallisuutta on parannettu myös myöhemmin, sillä vahvoista alikulun kaiteista on valitettu. Kaikki eivät ole nähneet kunnolla niiden yli ja läpi katuliittymistä.
Kaiteita on mahdotonta vaihtaa, mutta lähellä oleviin suojateihin on asennettu huomiovarret ja liittymiin uuden tieliikennelain mukaiset, kaksisuuntaisesta pyöräilystä varoittavat liikennemerkit.
Kaikilla ei ole kymmentä miljoonaa
Tasoristeyksien vaarallisuus on puhuttanut viime päivinä, kun on sattunut kolme vakavaa onnettomuutta, joissa on kuollut kolme ihmistä ja loukkaantunut kaksi.
Suomessa on tapahtunut 2000-luvulla yli 500 tasoristeysonnettomuutta. Yhteensä tasoristeyksiä on 2 500, ja valtakunnallisesti työn alla on 560 tasoristeyksen poistaminen tai parantaminen.
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang myöntää, että 10 miljoonaa euroa on suuri summa, sillä tieinvestointirahat ovat tiukilla.
Klang toimii myös onnettomuustutkijana ja on tutustunut tutkijalautakuntien ehdotuksiin.
Hän muistuttaa, että käytössä on muitakin turvajärjestelyjä. Vartioidussa tasoristeyksessä on puomit, hälytysvalot ja ja äänimerkit.
– Heräteraidat voisivat hidastaa tuloa tasoristeykseen, juniin on ehdotettu hälytysääniä tai turvavaloja, jotta autoilijat huomaavat ne jo kaukaa. Junissa voisi olla turvapuskurit, jotka voisivat lieventää törmäyksen seurauksia.
Klang käyttäisi myös autoissa olevaa digitaalista tekniikkaa avuksi.
– Olisi hyvä kehittää järjestelmä, joka havaitsee junan tai auton lähestyvän tasoristeystä tai rataa ja kertoo siitä kuljettajalle. Tällaiset ratkaisut voisivat merkittävästi vähentää tasoristeysonnettomuuksia, visioi Klang.
Tunnin junaa eli länsirataa suunnitellaan Helsingin ja Turun välille. Kaksiraiteinen junayhteys olisi niin nopea juna ja suuritöinen projekti, että sen varrella ei Klangin mukaan olisi tasoristeyksiä.
– Uskon, että siinä hankkeessa kaikki tasoristeykset poistuvat nopean junayhteyden rataväliltä. Sinne tulee alikulut tai ylikulut maanteillä ja katuliittymissä.
Tuttuun tasoristeykseen ajetaan liian luottavaisesti
Suomessa liikenneturvallisuuden nollavisio merkitsee sitä, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä.
Onnettomuustutkijanakin työskentelevä Klang on pohtinut tasoristeysonnettomuuksien syitä tutkintaraporttien perusteella.
– Yleensä kyse on onnettomuudessa osallisina oleville hyvin tutusta paikasta. Siellä liikennöidään viikoittain tai jopa päivittäin. Näin syntyy liiallinen luottamus. Ajatellaan, ettei juna tule, koska se ei ole ennenkään tullut.
Tällaisissa tilanteissa ei Klangin mukaan vähennetä nopeutta eikä katsota tarkkaan molempiin suuntiin ja jopa laiteta radiota hiljaisemmalle. Kun turvalliseen ylittämiseen ei valmistauduta, riski onnettomuuteen on suurempi.