Israelin hallituksen avainministerit sekä tiedustelupalveluiden ja armeijan johtajat päättivät varhain perjantaina, että armeija aloittaa Gazan kaupungin miehityksen.
Päätös oli vaikea, istunto kesti kymmenen tuntia.
Ensin evakuoidaan alueelta satojatuhansia palestiinalaisia. Haaretz-lehden tietojen mukaan heidät evakuoidaan 7. lokakuuta mennessä kaistan eteläisempiin osiin. 7.10. tulee kuluneeksi kaksi vuotta Hamasin terrori-iskusta Israeliin.
Samaan aikaan kaupungin haltuunoton kanssa jatketaan hallituksen mukaan humanitaarista apua ja ponnisteluja israelilaisten panttivankien vapauttamiseksi. Hamasilla arvioidaan olevan yhä viitisenkymmentä panttivankia, joista noin 20 elossa.
Päätös on iso riski pääministeri Benjamin Netanjahulle, koska oppositio, armeijan johto sekä Hamasin hallussa olevien panttivankien omaiset vastustavat sitä. Liki kolme neljästä israelilaisesta tuki heinäkuisessa mielipidemittauksessa neuvotteluratkaisua ja panttivankien nopeaa vapauttamista.
1. Mitä Israelin hallitus päätti?
Israelin hallituksen turvallisuuskabinetin päätöksen mukaan Israelin armeijan aikoo ottaa haltuunsa sellaisia alueita Gazan kaistasta, joita ei vielä ole vallattu – eli lähinnä Gazan kaupungin.
Kyseisellä alueella Israelin joukot ovat aiemmin tehneet vain lyhyempiä operaatioita.
Nyt tarkoitus olisi ottaa alue ja koko muu Gazan kaista pysyvästi haltuun, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Päätöksessä vältetään sanan ”miehitys” käyttöä, mutta siitä on Stewartin mukaan selkeästi kyse.
Netanjahu itse on aiemminkin puhunut vastaavista tavoitteista. Nyt asia on kuitenkin päätetty Israelin turvallisuuskabinetissa, jolla on viime kädessä valtuudet päättää valtion politiikasta.
Stewartin mukaan nyt vaikuttaa olevan selvää, että Israel pyrkii ratkaisemaan tilanteen sotilaallisella paineella.
– Ainahan on mahdollista, että tämä on tulkittavissa jälleen painostuskeinoina, jolloin yritetään saada Hamas suostumaan johonkin ehtoihin. Mutta kyllä enemmän näyttää siltä, että nyt yrittää sotilaallisilla voimalla saattaa sota loppuun.
Stewart arvioi, että Israelilla voisi olla valmiutta aloittaa operaatio nopeastikin.
2. Mitä hallitus tavoittelee?
Netanjahun toimisto julkaisi perjantaiaamuna lausunnon päätöksestä. Lausunnon mukaan Israelin päätös sisältää ”viisi periaatetta sodan lopettamiseksi”. Ne ovat:
- Hamasin aseistariisunta.
- Kaikkien panttivankien palauttaminen – sekä elävien että kuolleiden.
- Gazan kaistan demilitarisointi.
- Israelin turvallisuusvalvonta Gazan kaistalla.
- Vaihtoehtoisen siviilihallinnon olemassaolo. Hallinto ei olisi Hamas eikä Palestiinan itsehallinto.
Stewart toteaa Israelin kertomien periaatteiden muuttuneen jatkuvasti kuluneen 22 kuukauden aikana. Nyt esitetyt tavoitteiden ovat hänen mukaansa yhä epäselviä ja osin ristiriitaisia keskenään.
Aiemmissa esityksissään Israel on puhunut paljon Hamasin tai sen sotilaallisten kykyjen tuhoamisesta.
– Nyt nämä periaatteet, jotka koskevat aseistariisuntaa, kuulostavat siihen nähden rajatummalta tavoitteelta, mikä taas tekee siitä saavutettavamman.
Aiemmin Israel on myös kieltäytynyt puhumasta uuden siviilihallinnon perustamisesta Gazaan. Torstaina Netanjahu sanoi yhdysvaltalaisen Fox Newsin haastattelussa, että Gazan hallinto aiottaisiin siirtää arabijoukoille.
Perjantaina julkaistuissa periaatteissa mainitaan kuitenkin Israelin yhä tavoittelevan turvallisuusvalvontaa Gazan kaistalla.
– Miten kumpikaan näistä tavoitteista toteutettaisiin? Tässä on kaksi tärkeää kysymystä, jotka ovat vielä täysin epäselviä, Stewart sanoo.
3. Miten Israelissa on suhtauduttu päätökseen?
Israelissa on jatkuvasti noussut esille epäluottamus siihen, mihin hallitus pyrkii tai mihin sota Gazassa ylipäätään tähtää. Sodan tavoitteita ei edelleenkään ole täytetty.
– Israelissa on myös hiljalleen heräämässä ymmärrys Gazan siviilien tilanteesta ja Israelin roolista siinä, Stewart sanoo.
Tutkijan mukaan alueen haltuunotto korostaisi entisestään Israelin vastuuta Gazan siviiliväestön hyvinvoinnista.
Muun muassa panttivankien perheet ovat vastustaneet uutta operaatiota. He ajattelevat, että sen myötä käytännössä luovutaan mahdollisuudesta palauttaa panttivangit elävänä Gazasta. Tuoreeltaan perheiden tukijärjestö kutsui päätöstä katastrofiksi panttivankien sekä sotilaiden kannalta.
Myös Israelin armeijan komentaja Aluf Eyal Zamir on pitänyt operaation laajentamista huonona ideana.
Sadat armeijan johtoon että tiedusteluorganisaatioiden johtajiin kuuluneet henkilöt vetosivat alkuviikosta Trumpiin, jotta tämä painostaisi Netanjahua luopumaan Gazan haltuunotosta.
Netanjahun hallituksessa sen sijaan on nationalistisia, jopa äärioikeistolaisia puolueita, jotka ovat avoimesti kannattaneet Gazan liittämistä Israeliin.
– Heillehän tämä saattaa näyttäytyä ihan hyvänä ja järkevänä ratkaisuna, pohtii Stewart.
Israelin hallitusta ei ainakaan nopeasti kaadeta. Maassa on meneillään lähes kolme kuukautta kestävä parlamentin istuntotauko.
Hallituksesta on lähtenyt jo muun muassa haredijuutalaisten miesten asevelvollisuutta koskevan riidan takia puolueita, jotka ovat vieneet hallitukselta sen enemmistöaseman. Nekään eivät ole pyrkineet kaatamaan hallitusta.
– Mutta Israelin poliittinen tilanne on hyvin nopealiikkeinen, muistuttaa Stewart.
4. Miten muualla kommentoidaan päätöstä?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin reaktiosta ei vielä juuri tiedetä. Eilen Netanjahu kertoi suunnitelmastaan Trumpin suosimalla Fox News kanavalla.
Stewart näkee tämän mahdollisesti yrityksenä vaikuttaa Yhdysvaltain presidenttiin ja hänen tukijoihinsa.
– Ainakaan mitään kovin poikkipuolista sanaa ei ole kuulunut Valkoisesta talosta tähän mennessä.
Monessa muussa maassa sen sijaan on jo arvosteltu Israelin hallituksen päätöstä, mm. Britanniassa, Australiassa ja Venäjällä.
Jopa Israelin läheinen tukija Saksa ilmoitti, että se keskeyttää päätöksen vuoksi sellaisten aseiden viennin, joita Israel saattaisi käyttää Gazassa.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen katsoo, että Israelin tulisi harkita suunnitelmaansa uudelleen.
– Tämä laajennus tuottaa jälleen lisää valtavaa pakolaisuutta, tappamista, kestämätöntä kärsimystä, järjetöntä tuhoa ja julmia rikoksia, sanoo YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk.
Türkin mukaan Israelin hallitus myös rikkoo Kansainvälisen tuomioistuimen viime kesän päätöstä vastaan. Tuomioistuin vaati siinä Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehityksen.