Helsingissä tänään perjantaina alkavan Flow-festivaalin iloa ovat etukäteen pilanneet sen amerikkalaisen suuromistajan ja joidenkin sponsoreiden kytkökset Gazaa tuhoavaan Israeliin.
Flow Strike -liike kehottaa kaikkia boikotoimaan Flow’ta Israel-kytkösten vuoksi, vaikka ne ovat etäisiä. Samanlaisia festariboikotteja on tänä kesänä käynnissä ympäri Eurooppaa, samoin kuin monia muunlaisia vastatoimia Israelin laajenevalle sotaoperaatiolle.
Tässä jutussa kaksi Ylen haastattelemaa eurooppalaista asiantuntijaa kertoo, miksi kansalaisten, yritysten ja jopa yksittäisten maiden boikotit ovat tehokas keino sysätä koko EU:ta tiukempiin toimiin Israelin painostamiseksi.
Ongelma on, että EU:lta ei löydy riittävää yhtenäisyyttä ja poliittista tahtoa asettaa Israelille pakotteita, joilla olisi oikeasti merkitystä, sanoo belgialainen ekonomisti Glenn Rayp videohaastattelussa.
Samanlaista yhtenäisyyttä kuin Venäjän-vastaisissa pakotteissa ei ole havaittavissa.
EU ei ole esimerkiksi pääsemässä sopuun Israelin kanssa tekemänsä assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä. Sopimus takaa muun muassa israelilaistuotteiden vapaan pääsyn EU:n markkinoille.
Siksi aloitteen ja poliittisen paineen pitää Raypin mukaan tulla alemmilta tasoilta: kansalaisilta, yrityksiltä ja jäsenmaiden hallituksilta.
– Vaikka olen ekonomisti, tässä tapauksessa uskon, että poliittisilla teoilla on enemmän vaikutusta kuin taloudellisilla.
Rayp toimii kansainvälisen talouden professorina Ghentin yliopistossa, joka katkaisi viime vuonna kaikki välit Israeliin. Oppilaitoksen päätöksen taustalla oli pitkään jatkunut paine opiskelijoilta ja osalta henkilökuntaa.
Israelilaisille yrityksille ja tuotteille on näytetty ovea eri puolilla Eurooppaa. Tiedemaailmassa yhteyksiä Israeliin on katkottu laajasti. Ruokakauppaketjut ovat poistaneet israelilaistuotteita valikoimistaan. Israelilaisten yritysten toiminta eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on vaikeutunut.
Rayp ei ole itse osallistunut poliittiseen aktivismiin, mutta pitää tällaisia symbolisia eleitä merkittävinä. Yhdessä ne lisäävät painetta EU:n laajuiseen yhtenäiseen pakoterintamaan.
– Vaikka teot olisivat symbolisia, eikä niillä olisi paljoa taloudellista vaikutusta, poliittisella kannanotolla on tässä väliä, sanoo Rayp.
Belgian edellinen pääministeri ajoi esimerkiksi aloitetta, että koko EU asettaisi tuontikieltoja Israelin laittomista siirtokunnista tuleville tuotteille.
Pienetkään painostustoimet eivät kuitenkaan mene helposti EU-tasolla läpi.
Belgian ehdottamalle tuontiboikotille ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Toteutumatta jäi myös tällä viikolla Euroopan komission esitys Israelin osittaiseksi sulkemiseksi pois vaikutusvaltaisesta, tiederahoitusta myöntävästä Horisontti Eurooppa -hankkeesta, koska Saksa ja Italia vastustivat asiaa.
Pikkumaalla kovat keinot käytössä
Slovenia on esimerkki pienestä EU-maasta, joka on kansallisella tasolla ottanut kokoaan suurempaa roolia Israelin painostamisessa.
Pelkästään tänä kesänä maa on kieltänyt siirtokuntatuotteiden maahantuonnin ja asekaupan Israelin kanssa sekä asettanut matkustuskieltoja israelilaisministereille. Viime vuonna maa tunnusti Palestiinan valtion. Lisää tällaisia toimia on tulossa, Slovenian hallitus lupailee.
Taustalla on voimakas kansalaispaine, sanoo kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Faris Kočan Ljubljanan yliopistolta. Sloveniassa peräti 64 prosenttia ihmisistä ajattelee, että Israel tekee Gazassa kansanmurhaa, kesäkuinen kyselytutkimus paljasti.
Pienen Slovenian toimet ovat nimenomaan symbolisia, sillä todellisia talousvaikutuksia niillä ei Israeliin ole. Mutta varsinainen tavoite onkin herätellä muita EU-maita.
– Tarkoituksena on viestittää EU:lle ja muille jäsenmaille, että unioni ei tee työtään. Slovenia yrittää puskea EU:ta kunnioittamaan perusperiaatteitaan, Kočan sanoo.
Ja uusia avauksia tuleekin jäsenmailta nyt lähes päivittäin. Tänään perjantaina Israelin vankka tukija Saksa sanoi alkavansa rajoittaa asevientiä Israeliin.
Professorit: Boikoteilla kokoaan suurempi merkitys
Palestiinaa tukevat aktivistit ovat jo pitkään vaatineet Israelin taloudellista painostamista miehityksen lopettamiseksi.
Vaikutusvaltaisin toimija tällä saralla on kesällä 20 vuotta täyttänyt palestiinalainen Boycott, Divestment, Sanctions -liike (BDS), joka nimensä mukaisesti kehottaa boikotoimaan, asettamaan pakotteita ja luopumaan Israeliin linkittyvistä sijoituksista.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ylläpitää mustaa listaa yhtiöistä, joiden se katsoo tukevan liiketoiminnallaan Israelin laitonta miehitystä palestiinalaisalueilla.
– Yhtiöiden osallisuus sotarikoksiin on painava syy pakotteille, boikoteille ja sijoituksista luopumiselle. Valtioille ja sijoittajille tulee eettinen ja laillinen velvollisuus reagoida asiaan, jotta ne pysyisivät uskottavina, sanoo tutkija Kočan.
Belgialaisprofessori Rayp huomauttaa, että samalla täytyy olla realistinen.
Israel on integroitunut niin syvästi länsimaiseen talousjärjestelmään, että kaikkien siteiden katkaiseminen on käytännössä mahdotonta. Toisaalta rajatummat toimet eivät tuota suurta taloudellista vaikutusta.
Mutta se ei olekaan hänen mukaansa asiassa oleellisinta.
– Kaikista sijoituksista ei tarvitse luopua, mutta esimerkiksi kaikkein räikeimpiin tapauksiin voi katkaista siteet ja lähettää sillä poliittisen viestin, joka on taloudellista vaikutusta merkittävämpi.
Kuluttajien ja yritysten boikotit eivät Raypin mukaan muutenkaan tuota tuloksia lyhyellä aikavälillä.
Mutta juuri nyt tarvitaan nimenomaan nopeita ratkaisuja Gazan siviilien kärsimyksen pysäyttämiseksi.
– Kansalaiset ja yritykset voivat teoillaan lähettää viestin maiden hallituksille ja EU:lle: jotain täytyy tehdä gazalaisten hyväksi.