Kun haastemies koputtaa oveen, moni avaa lainkuuliaisesti – eivät kuitenkaan kaikki.
Tällä hetkellä haastemieheltä on kateissa Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas.
Helppikangasta vastaan nostettiin heinäkuussa syyte kaksi vuotta sitten tapahtuneesta epäillystä kunnianloukkauksesta, eikä lomailevaa kunnanjohtajaa tavoitettu parin viikon aikana. Keski-Suomen käräjäoikeus myönsi syyteoikeudelle keskiviikkona vuoden lisäajan.
Kysyimme Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tomi Vistilältä ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden haastemies Yrjö Jokelalta, millä tavoin ihmiset yleensä pakoilevat haastemiehiä ja millä keinoilla karkulaisia yritetään löytää.
Lisäksi kysyimme, kuinka poikkeuksellinen Helppikankaan tapaus on.
Mitä keinoja haastemiehellä on tavoittaa pakoilija?
– Se on aika perinteistä salapoliisityötä, kuvailee Jokela, joka on tehnyt haastemiehen työtä jo yli 30 vuotta.
Haastemies on tuomioistuimen virkamies, jonka tehtävä on suorittaa tiedoksiantoja esimerkiksi rikosasioissa.
Haastemiehet pääsevät käsiksi erilaisiin rekistereihin, joista selviää muun muassa kotiosoitteita ja puhelinnumeroita. Haastemiehillä on mahdollisuus tavoittaa pakoilija myös tämän lähipiirin kautta, esimerkiksi koputtamalla läheisten oviin.
Lisäksi haastemiehet voivat penkoa sosiaalisen median tilejä.
– Jos pakoilija on vaikka koiraharrastaja tai jonkun koirarodun omistaja ja on jokin koiratapahtuma, voi mennä vaikka sinne, sanoo Jokela.
Poliisilla on mahdollisuus etsintäkuuluttaa pakoilija. Jokelan mukaan suurin osa pakoilijoista tavoitetaan.
Millä tavoin ihmiset pakoilevat haastemiehiä?
Jokelan mukaan pakoilu on usein passiivista. Ihmiset eivät esimerkiksi vastaa puhelimeen tai avaa ovea.
Vistilän mukaan kinkkisimpiä ovat tilanteet, joissa pakoileva ihminen on ulkomailla. Jos ihminen oleskelee Euroopan unionin ulkopuolella, viranomaisyhteistyö voi olla hankalaa.
Jokelan tiedossa on myös tapauksia, joissa pakoilija on juossut haastemiestä karkuun.
– Kollega on juossut perässä kunnantalon käytävillä, mutta se on harvinaista.
Milloin on kyse pakoilusta?
Pakoilun erottaminen normaalista tavoittamattomuudesta on Jokelan mukaan veteen piirretty viiva, ja asioita katsotaan tapauskohtaisesti.
– Jos emme saa pakoilijaa kiinni, emme voi varmasti tietää, onko hän kolme kuukautta Thaimaan-reissulla vai piilossa meiltä, sanoo Jokela.
Pakoilu tapahtuu Vistilän mukaan usein silloin, kun asian syyteoikeus on vanhentumassa.
Haastemies arvioi virkavastuulla, pakeneeko ihminen tietoisesti.
Pakoilu ei ole täysin tavatonta. Esimerkiksi Keski-Suomen käräjäoikeudesta kerrotaan, että asiakkaista noin kymmenesosa on sellaisia, joita ei tavoiteta, tai jotka eivät edesauta asiansa hoitamista.
Voiko pakoilusta hyötyä?
Kyllä voi.
Jos haastemies ei tavoita vastaajaa, eikä määräaikaa voi pidentää, saattaa syytetty päästä kuin koira veräjästä. Haastemieheltä pakoilu ei myöskään ole rikos.
Osa pakoilijoista toivoo olevansa niin pitkään piilossa, että syyteoikeus vanhenee.
– Joskus vanhentumisen jälkeen pakoilija saattaa ilmaantua, että olet etsinyt minua, ikään kuin ei tietäisi, sanoo Jokela.
Haastemiehiä pakoilevat Jokelan mukaan tyypillisesti törkeistä talousrikoksista epäillyt. He ovat Jokelan mukaan hyvin kartalla siitä, milloin rikokset vanhenevat.
Kuinka poikkeuksellinen Helppikankaan tapaus on?
Helppikankaan tapauksessa Keski-Suomen käräjäoikeus myönsi syyteoikeudelle vuoden lisäajan. Jokelan ja Vistilän mukaan se on hyvin harvinaista.
Jokelan mukaan kynnys syyteajan nostamiselle on korkea, eikä siihen riitä pelkästään se, että ihminen välttelee haastemiestä.
Käräjäoikeus perusteli jatkoaikaa esimerkiksi sillä, että kyseessä on kunnanjohtaja, ja epäilty rikos eli kunnianloukkaus on kohdistunut tämän alaiseen.
Vistilä ei tässä vaiheessa kerro, millaisia keinoja haastemies on käyttänyt kunnanjohtajan tavoittamiseksi.
– Yleisesti voi sanoa, että haastemies on käyttänyt aika monenlaisia keinoja, että hän on päätynyt päättelemään, että ihminen pakoilee, hän sanoo.
Helppikankaan on tarkoitus palata töihin ensi viikolla.
Kaupungin päämiestä on etsitty historiassa näyttävästi ainakin kerran aiemmin: Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola katosi vuonna 1984 rikoksesta epäiltynä.
Paavolaa ei löydetty ajoissa, eikä häntä saatu käräjille.
Pekka Paavolan etsintä oli Ylen pääuutinen kesäkuussa 1984.