Koti meni uusiksi: tämä verkkoaita pidättelee jatkossa Suomen ainoaa jääkarhua

Suomen ainoa jääkarhu Venus pääsee pian uuteen kotiin. Ranuan eläinpuistoon rakennettava uusi jääkarhuaitaus parantaa eläimen oloja, ja myös yleisö näkee jääkarhun entistä lähempää.

Jääkarhuaitauksen rakentaminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Video: Risto Koskinen / Yle

Ranuan eläinpuistossa on meneillään historiallinen rakennusurakka. Eläinpuiston lähes 40 vuotta vanha jääkarhuaitaus uusitaan kauttaaltaan.

Osa jääkarhualueen vanhoista betoniaidoista vaihdetaan verkkoaitaan, mikä mahdollistaa karhulle paremman ilmanvaihdon ja näkyvyyden aitauksesta ulospäin.

Myös yleisön kulkukäytävät uusitaan ja niiden näköaloja parannetaan. Jatkossa yleisö näkee karhun korkealla olevan kulkusillan lisäksi maan tasolta, aivan aidan vierestä.

– Verkkoaidan ansiosta asiakkaat näkevät karhun paremmin. Se on niin uskomattoman hieno ja uljas eläin, että on mahtavaa päästä katsomaan sitä silmästä silmään, kertoo Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivunen.

Jääkarhun luola on kivien päällä.
Venukselle on rakennettu uusi tähystysluola, mistä se voi katsella vierailijoita ja olla suojassa auringolta. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Uuden betoni- ja teräsaitauksen lisäksi alueelle rakennetaan jääkarhun luolia sekä uusi hoitorakennus. Hoitotilan ansiosta eläimestä huolehtiminen helpottuu huomattavasti.

Jatkossa karhua päästään katsomaan lähempää ja kouluttamaan hoitotoimin sekä punnitsemaan.

– Hoitorakennuksessa opetamme eläintä esimerkiksi avaamaan suun pyynnöstä, jotta pääsemme tarkastamaan sen suun terveyden. Opetamme sitä myös laittamaan tassun tiettyyn kohtaan, jotta voimme ottaa esimerkiksi karva- tai verinäytteen, kertoo Koivunen.

Rakennustyömaa valmistuu hyvää vauhtia aurinkoisena kesäpäivänä.
Uuden aitauksen rakentamisessa on otettu huomioon nykypäivän vaatimukset ja huomioitu entistä paremmin jääkarhun tarpeet. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Harvinainen projekti vaatii tarkkaa suunnittelua

Suomessa jääkarhuaitauksen rakentaminen on harvinaista. Koivunen korostaa, että tärkeintä rakentamisessa on ollut taata karhujen ja ihmisten turvallisuus.

– Rakentamisessa on otettava huomioon karhun ominaisuudet, esimerkiksi kiipeileekö se vai kaivaako se. Eli millä tavalla karhu pysyy turvallisesti aitauksen sisäpuolella, sanoo Koivunen.

Työurani erikoisin kohde, johon olen päässyt osallistumaan.

Antti Sarjanoja

Rakennusurakoitsijana toimineen Anfran rakennesuunnittelija Antti Sarjanojan mukaan aitauksen kestävyyden takaamiseksi on tehty tarkkoja laskelmia.

– Villieläin pystyy tuottamaan hetkellisesti vaakavoimaa 1,5–3 kertaa oman massansa verran. Eli jos jääkarhunaaras painaa 500 kiloa, se voi työntää hetkellisesti 1 500 kilon voimalla, kuvailee Sarjanoja.

Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivunen seisoo jääkarhuaitauksen sisällä, taustalla näkyy uutta aitaa.
Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivunen seuraa tyytyväisenä uuden jääkarhuaitauksen valmistumista. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Jääkarhuaitausta ympäröi 300-metrinen teräsaita. Verkkoaita on kiinnitetty teräksisiin aitatolppiin, joita on 2,5 metrin välein. Aitalinjaan sisältyy myös paksu, 30 metriä pitkä, betoninen tukimuuriosuus. Aidan sisäpuolelle tulee myös sähköpaimen.

– Lisäksi karhuaitauksen keskelle tulee muuri, jonka jokainen betonielementti painaa noin tuhat kiloa, ja niitä on neljä päällekkäin, kertoo Anfran työnjohtaja Ville Kalliokoski.

Anfran työnjohtaja Ville Kalliokoski ja rakennesuunnittelija Antti Sarjanoja.
Anfran työnjohtaja Ville Kalliokoski (vas) ja rakennesuunnittelija Antti Sarjanoja ovat olleet uuden äärellä rakentaessaan harvinaista jääkarhuaitausta. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Jääkarhun kestävän rakennelman toteuttaminen on ollut rakentajille mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen urakka.

– Tämä on ollut työurani erikoisin kohde, johon olen päässyt osallistumaan, hymyilee Sarjanoja.

Kevään ja kesän Venus on viettänyt väistötiloissa ruskeakarhu Mallan aitauksessa. Malla on puolestaan siirretty hetkeksi eläinpuiston tyhjillään olleeseen karhuaitaukseen. Koivusen mukaan tavoitteena on, että Venus pääsee uusittuihin tiloihin ensi talveksi.

Ranuan eläinpuiston avajaisia vietettiin 42 vuotta sitten. Ensimmäisen jääkarhun puisto sai vuonna 1989, ja siitä tuli puiston vetonaula.

Rakennustyömaa, jossa pystytetään betoniseinää ja metallisia tukirakenteita. Taustalla näkyy myös maansiirtokoneita ja vihreää metsää.
Verkkoaitaa tulee myös kahden jääkarhutilan väliin. Toistaiseksi Ranualla ei ole kuin yksi jääkarhu, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttunee. Kuva: Risto Koskinen / Yle