Painonhallintalääkkeiden suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Reseptin niin kutsuttuihin lihavuuslääkkeisiin voi saada nykyisin jopa näkemättä lääkäriä lainkaan, esimerkiksi digilääkärin vastaanotolla.
Rovaniemeläinen Sofia Sorjonen sai reseptin lihavuuslääkkeeseen ilman terveystutkimuksia ja tapaamatta lääkäriä.
Puolitoista vuotta sitten Sorjonen törmäsi netissä maksulliseen painonhallintaohjelmaan, joka piti sisällään lääkärin puhelinvastaanoton. Lääkärin kanssa käydyllä etävastaanotolla hän päätyi aloittamaan Mysimba-nimisen lääkkeen.
Sorjonen oli pohtinut lihavuuslääkkeen käytön aloittamista jo pitkään. Etätapaamisessa käytiin läpi terveyshistoriaa ja potilaan painonhallinnan taustaa.
– Lääke määrättiin varmaan aika heppoisin perustein, kun mitään kokeita ei otettu, mutta itse olin jo niin varma, etten epäillyt aloittamista, Sorjonen kertoo.
Tutkija: Perustutkimukset paikallaan ennen lääkkeen aloittamista
Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori, lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen tietää tapauksia, joissa lihavuuslääkettä on määrätty tapaamatta potilasta. Tällöin potilaan terveystiedot ovat yleensä vain potilaan itsensä antamia ja terveystarkastukset jäävät tekemättä.
– Se, että niin kuin reseptirobottina määrättäisiin näitä lääkkeitä, on mielestäni erittäin epätoivottava asia. Kyseessä lienee se, että jotkut firmat ovat haistaneet rahan, Pietiläinen pohtii.
Terveydenhuollon valvontaviranomaisen Valviran näkökulmasta lihavuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden määräämiseen etänä ei liity rajoituksia.
Pietiläinen ei ole määrännyt potilailleen lihavuuslääkettä ilman tutkimuksia. Esimerkkejä on muun muassa tapauksista, joissa lääkärin perustutkimuksessa on käynyt ilmi isompi lääketieteellinen tekijä, kuten todella korkea verenpaine tai eteisvärinä.
Lääke kiinnostaa, mutta harvoin väärin perustein
Käypä hoito -suositus neuvoo, että perusterveelle ihmiselle voidaan määrätä lihavuuslääkkeet, jos painoindeksi on yli 30. Lihavuuslääkkeitä voidaan määrätä myös, jos potilaan painoindeksi on yli 27 ja hänellä on lihavuuden liitännäissairauksia, kuten diabetes tai kohonnut verenpaine.
Lihavuuslääkkeet houkuttelevat osaa ihmisistä myös helppona keinona karistaa hieman painoa, vaikka terveydellistä syytä painonpudotukselle ei olisi.
– Minulla oli vielä kaksi vuotta sitten sellainen sinisilmäinen illuusio, että näin käy Amerikassa, mutta ei meillä Suomessa, Pietiläinen toteaa.
Pietiläisen vastaanotolle ei ole kuitenkaan hakeutunut potilaita väärin perustein.
Hän myös muistuttaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa ihmistä, joilla on painoindeksi yli kolmekymmentä. Joka neljäs suomalainen on jo merkittävästi lihava.
Lihavuuslääke ei ole oikotie onneen
Pietiläinen karttaa ajatusta siitä, että lihavuuslääkkeet olisivat helppo tie onneen. Hänen mukaansa on väärin ajatella, että lääkkeiden kanssa lihavuudesta kärsivä pääsisi helpolla eikä vaivaa laihtumisen eteen tarvitsisi itse nähdä lainkaan.
Käypä hoito -suosituksen mukaan lihavuuslääkehoitoon olisi yhdistettävä ruokavalio ja liikuntamuutokset. Pietiläinen uskoo, ettei terveydenhuolto kuitenkaan aina pysty vastaamaan elintapahoidon tarpeeseen.
Myös rovaniemeläinen Sofia Sorjonen pitää tärkeänä, että lääkkeen aloituksen yhteydessä saisi hyvän perehdytyksen oikeanlaiseen syömiseen. Hänen kokemuksensa mukaan pelkkä lihavuuslääke ei ole oikotie onneen, jos ruokailutottumukset eivät ole kunnossa.
Pietiläisen mukaan lihavuuslääkkeiden kanssa on varauduttava siihen, että niitä käyttää pitkään, jopa lopun ikää.
Sorjosen suunnitelmissa ei ole lopettaa lääkkeen käyttöä ainakaan lähiaikoina, sillä tavoite on, ettei paino enää nousisi. Jatkoseurantaa tai kontrollikäyntejä ei ole kuitenkaan sovittu lääkärin kanssa.
– Pitää varmaan lähteä perusterveydenhuoltoon, jos jokin asia itseä huolestuttaa, Sorjonen pohtii.
Lääkeyhtiöt tekevät tulosta, mutta lääkäreitä ei saa voidella
Markkinoilla on useampia erilaisia lihavuuslääkkeitä, jotka myös vaikuttavat eri tavoin. Kaksi lääkkeistä on suoraan keskushermostoon vaikuttavia ja loput vaikuttavat suolistohormonijärjestelmään. Kaikkien lihavuuslääkkeiden päätarkoitus on kuitenkin korjata nälän ja kylläisyyden säätelyhäiriötä.
Pietiläisen mukaan ihmisillä on todella suuri tarve saada apua painonhallintaan, ja nyt kun tehokkaita lääkkeitä on tarjolla paljon, kyselevät asiakkaat itsekin aktiivisesti lihavuuslääkettä. Se on Pietiläisen mukaan hyvä asia.
Hidasteena on kuitenkin lääkkeiden kallis hinta ja se, että Kela-korvauksen kyseisiin lääkkeisiin saa vain harva. Lihavuuslääkkeen käyttöä voi myös olla tarpeen jatkaa koko loppuelämän, jotta paino pysyy toivotuissa lukemissa.
Viime vuonna yli 75 000 suomalaista käytti lihavuus- tai painonhallintalääkkeitä. Kasvaneet käyttäjämäärät näkyvät myös lääkeyhtiöiden tuloksissa: Diabeteksen ja lihavuuden hoitoon käytettävä semaglutidi oli viime vuoden myydyin lääke. Sen myynti kasvoi lähes kolmanneksella.
Vaikka osa lääkäreistä tarjoaakin lihavuuslääkereseptiä hanakasti, eivät lääkärit saa Pietiläisen mukaan määräämistään lääkkeistä voitelua vaikkapa lääkeyhtiöiltä.
– Ei missään tapauksessa, sehän olisi lahjontaa. Se olisi täysin vastoin kaikkia eettisiä periaatteita, Pietiläinen painottaa.