Palestiinalaisalueiden tunnustaminen on ollut kuuma puheenaihe tänä kesänä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kannusti heinäkuun lopussa hallitusta tekemään esityksen asiasta.
Pääministeri Petteri Orpo totesi lauantaina Suomen tavoittelevan kahden valtion mallia tietyillä ehdoilla.
Kysyimme ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Timo R. Stewartilta, mistä mallissa oikein on kyse.
Mikä on kahden valtion malli?
– Kahden valtion malli tarkoittaa sitä, että entisen Britannian Palestiinan alueelle syntyisi kaksi itsenäistä valtiota, Israel ja Palestiina, jotka voisivat elää rinnakkain rauhassa, Stewart sanoo.
– Tällä hetkellä alueella on yksi valtio, Israel, joka miehittää sitä aluetta, josta olisi tarkoitus tulla Palestiinan valtio. Tämä tarkoittaa, että valtaosa palestiinalaisista elää Israelin sotilasmiehityksen alaisuudessa.
– Kahden valtion malli vaatii käytännössä sen, että Israel on valmis lopettamaan miehityksen ja sallimaan, että palestiinalaiset itsenäistyvät.
Onko kahden valtion mallille vaihtoehtoa?
– Kahden valtion malli ei ole pelkästään kaikkein suosituin ratkaisumalli, vaan oikeastaan ainoa kansainvälisen yhteisön tunnustama ratkaisuehdotus palestiinalaiskysymykseen. Kahden valtion mallille on käytännössä kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat kumpikin omalla tavallaan radikaaleja. Olisi uutinen, jos joku päättäjä sanoisi kannattavansa vaihtoehtoisia ratkaisuja.
– Ensimmäisessä yhden valtion mallissa Israelin hallitsemien alueiden ihmisillä olisi tasavertaiset oikeudet yhdessä valtiossa, mikä tarkoittaisi käytännössä, ettei Israel olisi juutalaisenemmistöinen valtio.
– Toisessa yhden valtion mallissa olisi yksi valtio, jossa vallitsee käytännössä apartheid-järjestelmä. Tämän mallin tukeminen tarkoittaisi sitä, että kannattajalle on ok, että miljoonat ihmiset elävät sotilasmiehityksen alaisuudessa vastoin oikeuksiaan. Tämä on nykyään vallitseva tilanne, Stewart kertoo.
– Käytännössä koko maailma ja palestiinalaisten virallinen edustaja Palestiinan vapautusjärjestö PLO tukevat kahden valtion mallia. Israel vastustaa sitä.
Mikä Israelia hiertää kahden valtion ratkaisussa?
– Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun uran yksi johtoajatus on ollut se, ettei Palestiinan valtiota voi syntyä, koska se olisi Israelille turvallisuusriski. Netanjahun mielestä nämä maat kuuluvat Israelille.
– Tämä on Israelin oikeiston ja uskonnollisen oikeiston tavoite. Myös monet Israelin vasemmistolaisetkin ajattelevat, että koko maa on Israelin, kuuluu Israelin kansalle ja näin ollen Israelin valtiolle ja sen pitäisi olla myös jatkossa näin.
Kuinka lähellä toteutumista kahden valtion malli on?
– Jos Yhdysvallat ja Euroopan unioni sopisivat yhdessä, että malli on nyt toteutettava ja molempia osapuolia kannustettaisiin kepein ja porkkanoin, niin silloin se toteutuisi.
– Israel on viime kädessä pikkuvaltio, joka on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta ja yhteistyöstä lännen kanssa, johon itse kokee kuuluvansa. Tähän olisi hyvin helppo vaikuttaa ulkoisella painostuksella, paljon helpompi kuin esimerkiksi Etelä-Afrikkaan oli vaikuttaa apartheidin lopettamisessa aikanaan.
– Palestiinalaishallinto on täysin riippuvainen ulkoisesta tuesta eli myös siihen on mahdollista vaikuttaa.
– Se, mikä tässä on esteenä, on haluttomuus painostaa Israelin hallitusta ratkaisuun, jota se ei halua tehdä. Jos halu yhtäkkiä löytyisi, niin kahden valtion malli voisi toteutua nopeastikin. Jos halua ei löydy, niin tämä ei tule ikinä toteutumaan.
Miksi Israelia ei haluta painostaa?
– Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin merkittävä tukiryhmä on evankelikaalikristityt. He uskovat, että Israelin valtio on osa Jumalan suunnitelmaa ja että suunnitelma sisältää sen, että Israel hallitsee kaikkia näitä maita, varsinkin koko Jerusalemia.
– Saksassa taas nähdään, että Israelin hallitus ei välttämättä ole edistämässä kestävää ratkaisua alueella, mutta Saksa ei halua painostaa Israelia. Saksalle on tärkeää, että Israelin valtiota tuetaan. Taustalla on syyllisyydentunne holokaustista.
– Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kukaan ei tee mitään. Nyt Ranska, Britannia ja Kanada yhdessä Saudi-Arabian kanssa on yrittänyt edistää kahden valtion mallia ja asiasta on myös uusi YK-prosessi.
– Mielestäni nyt näyttää siltä, että pikkuisia askeleita otetaan hiljalleen siihen suuntaan, että jossain vaiheessa Israeliakin kohdellaan kuin muita valtioita, jotka toimisivat samalla tavalla.
Pääministeri Orpo kertoi lauantaina, että Suomi kannattaa yhä kahden valtion mallia. Palestiinan tunnustamisen ehtona olisi Orpon mukaan muun muassa se, että Gazassa pitäisi olla siviilihallinto vallassa ja Hamasin pitäisi laskea aseet. Miltä kriteerit kuulostavat?
– Tällaisissa ehdoissa on olennaista, että on paljon asioita, mitä Suomi ja Euroopan unioni voivat odottaa palestiinalaishallinnolta vastineeksi tuesta, kehitysyhteistyöstä ja kaikesta tällaisesta. Mutta itsenäistymisen este on Israel. Ei Hamas, ei palestiinalaishallinto, vaan Israel.
– Jos palestiinalaiset saavat itsenäisyytensä, niin siinä voi sitten sopia erilaisista periaatteista, mitä siihen kuuluu. Jos Israelille antaa tekosyitä olla luopumatta sotilasmiehityksestään, niin se kyllä käyttää ne kaikki, koska Israel ei halua päättää sotilasmiehitystä.