Daniel Kosonen on Suomen tämän hetken ykköshyppääjä miesten korkeudessa ja edustaa Tampereen Pyrintöä. Hän on seurannut pitkään tuoreen nuorten EM-mitalistin Ella Mikkolan kehitystä ja kehuu Mikkolaa sekä hänen valmentajaansa Laura Moisiota.
– Siinä on osunut oikea lahjakkuus oikean valmentajan käsiin riittävän nuoresta asti. Laura on osannut pitää huolen, että treenaaminen pysyy järkevänä ja riittävän maltillisena, mutta taas riittävän kovana oikeaan aikaan, arvioi Daniel Kosonen Ylelle.
Kun 17-vuotias hyppää nuorten EM-hopeaa alle 20-vuotiaiden kisoissa ja pääsee hyppäämään mitaleista saman ikäluokan seuraavissakin kisoissa, on kyseessä vielä hiomaton raakatimantti. Miten varmistetaan tulevaisuuden menestys?
– Ensimmäinen asia on pysyä terveenä, sanoo Kosonen.
– Pitää myös olla riittävän varovainen, ettei lähdetä innostumaan liikaa. Sen takia Laura on juuri oikea valmentaja tuohon hommaan. Siinä on valmentaja, joka osaa toppuutella, naurahtaa Kosonen.
”Nyt jo valmiudet hypätä korkeammalta”
Daniel Kosonen on sitä sukupolvea, joka ei ole nähnyt Katja Kilven tai Minna Vehmaston hyppyjä nuorten sarjoissa, mutta uskaltaa sanoa vankan mielipiteensä Ella Mikkolasta.
– En tiedä, onko tuollaista lahjakkuutta ollut tässä lajissa tässä maassa koskaan.
– Ella ei ole vain hartioista alaspäin lahjakas, vaan hän on erittäin fiksu nuori nainen. En epäile hetkeäkään, etteikö hän olisi valmis tekemään ihan mitä vaan sen eteen, että isommatkin kisat tästä eteenpäin olisivat menestyksekkäitä.
Kosonen näkee, että Mikkolalla olisi jo nyt valmiudet hypätä korkeammalta, mutta juniorihyppääjille on tyypillistä, että korkeushypyssä tarvittava hahmotuskyky ei ole vielä täysin kehittynyt.
– Hypyt tulevat liian lähelle. Pitää opetella hyppäämään kauempaa. Ella kyllä uskaltaisi hypätä, mutta hän ei vielä ole päässyt sinuiksi sen kanssa. Se ei tule luonnostaan, sitä pitää vaan kehittää, analysoi Suomen mestari Kosonen, joka tavoittelee vielä itse paikkaa Tokion MM-kisoihin.
Mikkola aikoo juhlia ilman valmentajaa
Ella Mikkola paljasti kilpailun jälkeen lähteneensä EM-kisoihin sillä asenteella, että kaikenväriset mitalit kelpaavat hänelle.
– Tiesin, että minulla on mahdollisuudet täällä mihin vaan mitaliin, jos tulee hyvät onnistumiset. Mutta en lähtenyt tänne sillä tavalla, että minun on pakko voittaa mestaruus.
Hän on todella tyytyväinen hopeamitaliin.
– Onhan tuo nyt tosi hienoa. En pysty tässä kohtaan laittamaan sitä sanoiksi, se realisoituu myöhemmin. En hävinnyt huonommalle. En voi sanoa, että olisin pettynyt.
Mikkola kertoi mitalihaastattelussa, että aikoo myös juhlistaa EM-mitaliaan.
– Ihan varmasti, mutta en ole vielä miettinyt sinne asti.
Juhlitko valmentajan kanssa vai kavereiden kanssa?
– En kyllä valmentajan kanssa ainakaan, mutta porukasta en osaa vielä sanoa. Se varmaan selkiintyy tässä myöhemmin, kertoo Mikkola hieman hymy huulessa.
Hyppääjän treeniohjelmat oli suunniteltu vain EM-kisoihin asti. Myös Mikkola itse uskoo, että pystyy vielä parantamaan tulostaan, mutta ei ole varma, riittävätkö paukut.
– Minä olen tänä kesänä saavuttanut kaiken, mitä lähdin hakemaan. Ei tarvitse pakolla jatkaa. Saa nähdä, onnistunko enää lataamaan, kun isoimmat kisat ovat menneet, sanoo tänä kesänä ennätyksensä (190) tehnyt, Kalevan kisat voittanut ja nuorten EM-hopeaa hypännyt Mikkola.