Siikajoella puretaan yli sata vuotta vanha pato, jotta kalat pääsisivät palaamaan – ministeri: Maan suurin vastaava hanke

Siikajoki on ollut merkittävä vaelluskalavesistö. Kala ei kuitenkaan ole päässyt ohi padosta yli sataan vuoteen.

Siikajoen Pöyryn padon ja voimalaitoksen purkuhanke julkistettiin tiistaina. Maatalousministeri Sari Essayah totesi, että kyse on maan suurimmasta padon poistamisesta.

Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella ennallistetaan Pöyrynkosken koskialueet, jotka ovat olleet padottuina yli sadan vuoden ajan.

Tavoitteena on palauttaa veden pinta alkuperäiselle tasolle ja saada vaelluskalat takaisin Siikajokeen.

1920-luvulla Siikajoen alajuoksulle rakennettu pato on tulpannut kalojen nousun koko laajalle vesistöalueelle. Padon purkamisen jälkeen kalat pääsevät kulkemaan vapaasti ja lisääntymään 750 kilometrin matkalla, kun nyt vastaava matka on vain 17 kilometriä.

Kartta, jossa näkyy Pöyrynkosken sijainti Siikajoella.
Kuva: Kuva: Hanna Juopperi / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan kyse on maan suurimmasta padon poistamisesta. Kaikkiaan patorakennetta poistetaan 270 metriä.

Kolmen miljoonan euron rahoituksesta puolet tulee paikallisilta tahoilta Siikajoki vapaaksi -yhdistyksen kautta ja enimmillään puolet valtiolta.

Siikajoki vapaaksi -yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Junttila sanoo, että hanke on kiinnostanut paljon esimerkiksi paikallisia mutta myös muualla toimivia yrityksiä, joiden uskotaan rahoittavan purkamista.

Kuvassa on pato, jonka oikealla puolelle veden pinnalta pilvet heijastuvat.
Padon purkaminen on ollut Siikajoella esillä jo vuosia. Yli satavuotias voimalaitos on tuottanut vain vähän sähköä nykystandardeilla, vaikka rakentamisaikanaan se tuotti laajan alueen kaiken sähkön. Kuva: Hanna Juopperi / Yle

Padon purkaminen ja koskialueen palauttaminen luonnontilaan kestää arvion mukaan vuoteen 2027 tai 2028 saakka.

Patoaminen hävitti kalakannan

Siikajoki on ollut merkittävä vaelluskalavesistö, josta on kalastettu muun muassa lohta, siikaa, taimenta, nahkiaisia ja harjusta.

Ilmakuvassa on padottu koski peltomaiseman ja metsien keskellä sekä kalatie.
Vesirakentamisen seurauksena vaelluskalat ovat lähes tyystin hävinneet Siikajoesta huolimatta Pöyryn padon ohi rakennetuista kahdesta kalatiestä. Kuva: Rami Moilanen

Pöyrynkoskella toimineen vesivoimalaitoksen omistaa Koskienergia.

Vuonna 1921 rakennettu voimalaitos on tuottanut vuodessa noin kolme gigawattituntia (GWh) sähköä. Se on vain noin viidesosa siitä, mitä yksi nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa, vertaa Siikajoki vapaaksi -yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Junttila.

Padon purkamisesta on puhuttu pitkään. Siikajoen kunnanjohtajan Tiina Hovin mukaan hankkeesta ei ole tullut toistaiseksi yhtään negatiivista palautetta, mikä on harvinaista.

Padon poistamisen jälkeen jokeen istutetaan kaloja.

Patoja puretaan ympäri maata

EU:n laajuinen tavoite on vapauttaa yhteensä 25 000 kilometriä virtavesiä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Perttu Tamminen.

Siikajoen vapauttaminen kattaa siis kolme prosenttia koko Euroopan laajuisesta tavoitteesta.

Myös esimerkiksi Kuusamon Kuusinkijoella on vastikään purettu vanha pato ja Kuusinkijoen sivuhaaraan Piilijokeen virtaa vesi 70 vuoden tauon jälkeen. Siellä Kuusinkijoki kuntoon -yhdistys osti Koskienergialta voimalaitoksen purettavaksi.

Muokattu 14.8.2025 klo 8.54: Tarkennettu Kuusamon Kuusinkijoen padon purkamisen ajankohtaa. Pato on jo purettu ja Piilijokeen ohjautuu jälleen vettä.