Aikuisten tarve edunvalvonnalle on kasvanut viime vuosina.
Digi- ja väestötietoviraston johtavan asiantuntijan Suvi Malisen mukaan tarvetta on sekä edunvalvontavaltuutusten vahvistamiselle että yleisen edunvalvojan määräämiselle.
Tilanteesta kertoo etenkin edunvalvontavaltuutusten yleistyminen.
Edunvalvontavaltuutus tarvitaan, jotta läheinen voi toimia toisen henkilön edunvalvontavaltuutettuna. Niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 2020-luvulla.
Ihminen voi valtuuttaa luotettavan läheisen hoitamaan talousasioitaan ja myös päätämään hoidostaan, jos ei tulevaisuudessa siihen itse kykene.
– Edunvalvontavaltuutuksia on vahvistettu joka vuosi aiempaa enemmän. Viime vuonna kaikista uusista asiakkuuksista yli puolet oli edunvalvontavaltuutuksia, Malinen kertoo.
Vaikka edunvalvontavaltuutukset yleistyvät, yleisten edunvalvojien tarve ei ole vähentynyt.
– On esimerkiksi yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole läheistä, jolle edunvalvontavaltakirjan voisi tehdä, Malinen kertoo.
Valtakunnallisesti päämiesten määrä yleisessä edunvalvonnassa on 2020-luvulla ollut vuosittain 34 000–35 000.
Joissakin tapauksissa ihmiselle on määrätty yksityinen edunvalvoja, joka on usein esimerkiksi sukulainen tai muu läheinen.
Etumatka joustavaan asioiden hoitoon
Vanhusoikeuden tutkijatohtori Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta patistaa kaikkia tekemään edunvalvontavaltuutuksen, kun oikeudellinen toimintakyky on vielä hyvä.
– Kun asioita pystyy hoitamaan luotettava läheinen, se on halvempaa ja joustavampaa kuin yleisessä edunvalvonnassa, hän sanoo.
Joskus asiaan havahdutaan liian myöhään, eikä valtakirjan tekeminen ole enää mahdollista. Näin on esimerkiksi silloin, jos ihmisen muistisairaus on edennyt liian pitkälle.
– Edunvalvontavaltuutuksen avulla voi välttää yleisen edunvalvonnan, Nikumaa sanoo.
Yleisen edunvalvonnan tarve on kasvanut
Yleinen edunvalvoja Piia Tenkula Keuruulta kertoo, että yleisen edunvalvonnan tarve on tällä vuosikymmenellä noussut alueella selvästi. Päämiesten määrä on kasvanut runsaassa viidessä vuodessa noin 28 prosenttia.
Keuruu tuottaa yleisen edunvalvonnan palveluita ostopalveluna viidelle paikkakunnalle: Keski-Suomessa Multialle ja Keuruulle, Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulaan, Virroille ja Ruovedelle.
Videolla yleinen edunvalvoja Piia Tenkula kertoo, miten työmäärä yleisessä edunvalvonnassa on kasvanut viime vuosina:
Monimutkaiset elämäntilanteet
Valtaosa yleisen edunvalvonnan päämiehistä on täysi-ikäisiä. Hallituksen tuoreen selvityksen mukaan yleisessä edunvalvonnassa on yhä enemmän ihmisiä, joiden kohdalla ongelmat ovat kasaantuneet.
He ovat esimerkiksi velkaantuneet, tai heillä on vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia.
Päämiesten tilanteet ovat myös Tenkulan mukaan muuttuneet 5–10 vuoden aikana aikaisempaa monimutkaisemmiksi.
– Voi esimerkiksi olla tilanteita, joissa laskuja ei ole maksettu vuoteen, hän kertoo.
Omaisuuden hoitamisen lisäksi yleinen edunvalvoja auttaa päämiestään yhä tavallisemmin yleisten asioiden, kuten vuokrien ja velkojen maksussa.
Käsittelyajat vähintään kuukausia
Palveluun pääsy voi kestää kuukausia: esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen vie Digi- ja väestötietovirastossa keskimäärin 2–3 kuukautta.
Yleisen edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudesta joutuu odottamaan keskimäärin yli puoli vuotta.
Vanhusoikeuden tutkijatohtori Henna Nikumaan mukaan viranomaisten resursseja pitää lisätä, jotta käsittelyajat lyhenevät.
Tämän vuoden alusta alkaen yleisen edunvalvojan palvelut siirtyivät uuden viranomaisen eli oikeuspalveluviraston vastuulle.
Hallituksen selvityksen mukaan yleinen edunvalvonta toimii pääosin hyvin, mutta osaamista asiakkaan kohtaamisessa täytyy kehittää.
– Se vaikuttaa paljon siihen, kokevatko asiakkaat palvelun laadukkaaksi, Nikumaa sanoo.
Teemme juttua yleisestä edunvalvonnasta – etsimme haastateltavia