Oletko miettinyt, miten toimisit, jos vastaasi tulisi yllättäen karhu?
Todennäköisyys kohtaamiseen kasvaa, sillä karhujen määrä on viime vuosina kasvanut. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on nyt jo ainakin 2 300 karhua.
Karhuun voi törmätä metsässä periaatteessa kuka tahansa, mutta todennäköisyys on korkeampi, jos metsässä liikkuu usein esimerkiksi työn vuoksi.
Nyt tällaista yllättävää tilannetta varten on alettu järjestää koulutusta. Asialla on Suomen riistakeskus. Riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm käy metsäalan yrityksissä ja valtionhallinnon toimipaikoissa neuvomassa, miten kohtaamistilanteessa kannattaa toimia.
Nyholmin mukaan kahdelle jalalle nouseva karhu ei ole yleensä aggressiivinen, vaan enemmänkin utelias.
– Aggressiivinen karhu, jolla on pahat mielessä, luimistaa korviaan, murisee ja lähtee tulemaan kohti, hän selittää.
Yleensä karhukohtaamiset päättyvät niin, että ihminen ja karhu lähtevät eri suuntiin.
”Pelottavin tilanne koskaan”
Metsäkeskuksen metsäneuvojalla Nina Gröhnillä on karhun kohtaamisesta omakohtaista kokemusta.
Gröhn oli huhtikuussa metsänomistajan kanssa taimikossa Nurmeksessa, kun yhtäkkiä täysikokoinen karhu ryntäsi kohti kaksikkoa.
– Tajusin, että nyt meidän pitää mennä maahan. Siinä samassa karhu oli ympärillä pyörimässä ja haistelemassa.
Eläin ei käynyt ihmisiin kiinni, mutta maassa makaava Gröhn tunsi sen hengityksen kasvoillaan.
– Kun sellainen iso peto örähteli ja hengitti niskaan, niin kyllä se on pelottavin tilanne, missä olen ikinä koskaan ollut.
Karhunmetsästyksestä tullut mahdotonta
Karhujen määrä on lisääntynyt, koska niiden kannanhoidollisesta metsästyksestä on tullut käytännössä mahdotonta.
Viimeksi tänä syksynä Luonnonsuojeluliitto Tapiolan kolme piirijärjestöä valitti jokaisesta Suomen riistakeskuksen myöntämästä 13 poikkeusluvasta, joilla olisi voitu kaataa 129 karhua. Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti kaatoluvat viime viikolla täytäntöönpanokieltoon.
Hallinto-oikeus arvioi päättävänsä valituksista lopullisesti vasta vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Päätös tulee karhunmetsästyksen kannalta liian myöhään, koska metsästysaika päättyy jo lokakuun lopussa.
Valittajien mielestä karhun kannanhoidollinen metsästys on Euroopan unionin direktiivien vastaista. Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen pitääkin todennäköisenä, että liitto valittaa luvista myös tulevaisuudessa.
– Mikäli ministeriö ja Suomen riistakeskus eivät noudata ja sovella EU:n luontodirektiiviä oikein, Tapiola valittaa. Siitä ei ole kahta sanaa.
Tapiola on viime vuosina järjestelmällisesti valittanut suurpetojen poikkeusluvista eli niiden kaatamiseen myönnetyistä luvista. Siihen sillä on lain mukaan täysi oikeus. Lakia muutettiin keväällä, kun eduskunta halusi mahdollistaa karhujen kannanhoidollisen metsästyksen. Laissa on kuitenkin yhä valitusmahdollisuus.
Valitusten takana muutama henkilö
Valituksen tehneet piirijärjestöt on rekisteröity alueille, joita karhunkaatoluvat koskevat. Valitusten allekirjoittajat eivät kuitenkaan itse asu kyseisillä alueilla.
Esimerkiksi Pohjois-Savoon myönnetystä kaatoluvasta on valittanut Tapiola Pohjois-Savo-Kainuu, jonka puheenjohtajana toimiva Iivonen asuu Mänttä-Vilppulassa. Iivonen on allekirjoittanut myös Tapiola Etelä-Savo-Kymi-yhdistyksen tekemän valituksen. Yhdistyksen kotipaikka on Mikkeli, mutta postiosoite on Ulvilassa.
Tapiolan piirijärjestöt ovat olleet aiemmin aktiivisia myös susien poikkeuslupa-asioissa. Tapiolan omien verkkosivujen mukaan liittoa on kuvailtu ”milloin marginaaliseksi, milloin vittumaiseksi”.
Tapiola: ”Ei vastuuta karhuonnettomuuksista”
Riistakeskus perusteli poikkeuslupien myöntämistä muun muassa karhun ihmisarkuuden vahvistamisella.
Leena Iivonen sanoo, ettei hän usko karhun ihmisarkuuden lisääntyvän sillä, että sitä metsästetään.
– En ole nähnyt konkreettista osoitusta, että metsästämisellä olisi pitkäaikaista vaikutusta. Se pitäisi osoittaa, jos sen perusteella poiketaan suojelusta.
Yhdistyksen puheenjohtajan mielestä Tapiola ei ole myöskään vastuussa siitä, jos karhu hyökkää ihmisen päälle.
– Suojelujärjestön velvoite on käyttää valitusoikeuttaan.
Pelastus karhuspraysta?
Tapiolan puheenjohtaja tunnustaa, että myös hän pelkää karhun kohtaamista.
– Olen lähtenyt vattupuskasta joskus lujaa kotiin ämpäreineni, kun toisella puolella oli karhu. Tiedän, että se on ihan helvetin pelottavaa, Iivonen puuskahtaa.
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen esittää, että vihaisen karhun kohtaamista varten pitäisi ottaa käyttöön karhusumutin.
Riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm on päätynyt samaan. Hänen mukaansa chilipaprikajohdannaisen kaasuseoksen suihkuttaminen karhun silmiin ja limakalvoille on ainoa puolustautumiskeino tilanteessa, jossa aggressiivinen karhu hyökkää.
– Yhdysvalloissa on paljon kokemusta siitä, että karhuspray toimii. Se olisi muun muassa metsäammattilaisille hyvä työkalu karhukohtaamisiin.
Ääni voi ehkäistä kohtaamista
Metsäneuvoja Nina Gröhnin mukaan karhuista on löytynyt metsässä vuosi vuodelta enemmän jälkiä.
– Lähes jokaisella metsäreissulla näkee revittyjä kantoja, jälkiä metsäautotiellä tai karhun ulostekasoja.
Kai-Eerik Nyholm neuvoo metsään menijöitä pitämään liikkuessaan ääntä, kuten puhaltelemaan äänitorveen.
– On hyvin epätodennäköistä, että sen jälkeen voisi yllättäen törmätä karhuun.
Karhu myös haistaa ihmisen paremmin, jos metsässä liikkuu myötätuuleen.
Jos metsässä liikkuessaan näkee karhun, mutta karhu ei huomaa kulkijaa, on Nyholmin mukaan poistuttava rauhallisesti takaisin omaan tulosuuntaan.
Näin kannattaa toimia myös silloin, jos karhu havaitsee kulkijan.
Tilanne on tyystin erilainen, jos karhu on aggressiivinen ja se hyökkää kohti korvat luimussa.
– Päästä eläin alle viidentoista metrin etäisyydelle ja heittäydy vasta sitten mahalleen maahan. Suojaa niskat ja pään seutu, Nyholm opastaa.
Juttua muokattu 22.8. klo 11.10: Kerroimme aiemmin virheelllisesti otsikossa, että riistasuunnittelija kehottaa metsäalan ammattilaisia pitämään pippurisumutetta mukanaan. Ehdottajana oli luontojärjestö, jonka ehdotusta riistasuunnitelija arvioi toimivaksi vihaisten karhujen kohtaamisessa.