Tsinniat, ikiviuhkat, auringonkukat, leijonankidat ja satojen kukkien imu tempasivat Haapasalmen kyläjuhlan Pohjois-Karjalan Rääkkylässä nousuun viisi vuotta sitten. Koronapandemia kuihdutti monta tapahtumaa, mutta Kukkakuhhauksen se puhalsi lentoon.
Kuhhauksessa saatiin kokoontua poimimaan kukkia ulkoilmaan, kun monia muita tapahtumia peruttiin. Tapahtuma laajeni kolmipäiväiseksi, ja se kerää nykyään noin 5 000 kukkien ystävää läheltä ja kaukaa. Päivän kohokohta on poimia oma kimppu hehtaarin kokoiselta pellolta.
Kukkien lisäksi Markku Halosen pihapiiriin on tuotu muutakin maalaisromanttista heinäseipäistä suomenhevosiin ja kiekuva kukko kanoineen, lampaita, ruokaa ja haitarimusiikkia.
Tapahtumassa on ollut kerran yksi humalainen, mutta hänenkin kanssaan pärjättiin, kertoo idean isä, puutarha-alan yrittäjä Markku Halonen.
Kauneudesta haltioituminen kuuluu Kuhhaukseen.
– Ihana tapahtuma, olen kolmatta kertaa täällä. Olivat työpaikalla laittaneet koko viikonlopuksi töitä, mutta onneksi ehdin tänne ennen iltavuoron alkua, kertoo ensimmäisten joukossa kimppua kerännyt Anni Ågren Joensuusta.
Sopiva kukoistus juuri nyt
Katri Mielonen Kiteeltä tuli hakemaan kauneutta, iloa ja mielenrauhaa raskaan päivän edellä. Hänellä olivat mielessään edesmenneet läheiset.
– Laskemme huomenna uurnan, ja valitsen tyttären tekemään hautaseppeleeseen sopivia kukkia, ehkä ruiskaunokkeja ruusujen kaveriksi. Äidin haudallekin poimin jotain. Tämä tapahtuma tekee hyvää mielelle.
Markku Halonen ja hänen työtekijänsä tekevät joka vuosi valtavasti töitä, että kukkapelto on parhaassa loistossaan elokuun puolivälissä.
– Kaikki esikasvatetaan kasvihuoneissa ja istutetaan pellolle käsin. Aika paljon myös kitketään.
Kun viikonlopun sadat kimput on leikattu ja sidottu, kukkapelto lehahtaa uudelleen loistoon. Halosten kodin pihapiirissä kukkii syyskuun lopulle saakka.