Suomessa on meneillään asumisoikeusasukkaiden joukkopako.
Näin väittää Suomen asumisoikeusasukkaiden yhdistyksen SASOn kunniapuheenjohtaja Eric Hällström.
– Se näkyy ihan konkreettisesti. Rekka-auto on usein jonkun rappukäytävän edessä, Hällström kertoo.
Tyhjillään olevien aso- eli asumisoikeusasuntojen määrä oli vuonna 2024 yli kolminkertainen verrattuna vuotta aiempaan. Asiaa selittää osittain se, että uusia aso-asuntoja rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan.
Meneillään on loppukiri, sillä valtio on päättänyt lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen tuotantotuen tämän vuoden lopussa. Viimeiset tukihakemukset piti jättää vuoden 2023 lopussa, ja nyt toteutetaan tuolloin aloitettuja rakennushankkeita.
Kysynnän heikkeneminen on kuitenkin tosiasia. Irtisanottujen asumisoikeussopimusten määrä kasvoi vuosien 2023 ja 2024 välillä yli 70 prosenttia.
Kun uusia aso-asukkaita ei ole riittänyt kaikkiin kohteisiin, noin 10 prosenttia asumisoikeusasunnoista on jouduttu lunastamaan yhtiöiden haltuun. Niistä valtaosa on vuokrakäytössä.
Kustannusten nousu ja epävarmuus huolettavat asukkaita
Hällströmin mukaan syitä asukaspakoon on monia. Suurin on kustannusten eli vastikkeiden nousu. Samaan aikaan vapailla markkinoilla vuokrat ovat laskeneet.
Monet aso-asukkaat ovat myös huolissaan asumismuotonsa tulevaisuudesta, kun valtio ei enää tue uutta asumisoikeusrakentamista.
Asumisoikeusasuntoihin pääsee maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon rakennuskustannuksista. Raha on tarkoitus saada pois, jos asukas päättääkin luopua asunnosta.
Asukkaita huolestuttaa, saavatko he kymmeniä tuhansia eurojaan takaisin, jos yhtiöiden taloustilanne heikkenee merkittävästi. Uhkakuva on jo todellisuutta asuntorakentaja Lakean asiakkaille, jonka taloyhtiöitä on haettu konkurssiin.
Vaikka asumisoikeusmalli on erilainen kuin Lakean käytössä ollut omaksi-malli, siinä on myös paljon yhtäläisyyksiä.
– Yhtiöissä voi kasvaa yllätyksellisesti sellaisia taloudellisia ongelmia, jotka sitten pakottavat yhtiön hakeutumaan konkurssiin. Tämä uhkahan on myös aso-yhtiöillä olemassa, Hällström sanoo.
Ovatko asumisoikeusyhtiöt vaikeuksissa?
Myös valtio on huolissaan asumisoikeusasuntoihin liittyvistä taloudellisista riskeistä, sillä sen laina- ja takausvastuut aso-asunnoista ovat noin 6 miljardia euroa.
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan uudisrakentamisen tuen loppuminen tulee käytännössä lopettamaan uusien aso-asuntojen rakentamisen. Uudistuotanto on ollut yhtiöissä merkittävä kustannusten tasaaja, ja nyt vastikkeiden ennakoidaan lähtevän nousuun.
Selvityksen mukaan asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat jatkossakin markkinaehtoisia vuokria edullisempia, mutta ero kapenee. Kun jo tähän mennessä nousseet vastikkeet ovat saaneet asukkaat äänestämään jaloillaan, on mahdollista, että kysyntä asumisoikeusasuntoihin vähenee entisestään.
Tämä puolestaan voisi pahimmillaan aiheuttaa noidankehän: lähtevien asukkaiden kynnysrahat täytyy maksaa pois, mutta jos uusia asukkaita ja pääomaa ei ole tulossa tilalle, syntyy kassavaje.
– Yksikin konkurssi varmasti vaikuttaisi koko järjestelmään, sanoo ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen.
Suomen toiseksi suurimman asumisoikeusyhtiön TA Asumisoikeuden toimitusjohtaja Esa Mustosen mukaan yhtiöiden koko ja asuntojen suuri määrä tasaavat riskejä.
– Harvoin kaikki asiakkaat ovat samaan aikaan vaihtamassa asuntoa. Tietenkin jos asiakkaat yhtäkkiä lopettavat tuotteen tai palvelun ostamisen, mikä tahansa yritys on ongelmissa, Mustonen sanoo.
Riskialtis ja joustamaton järjestelmä
Nykyisellään asumisoikeus on hallituksen mielestä riskialtis ja joustamaton järjestelmä.
Laki takaa asukkaille ikuisen asumisturvan, minkä vuoksi taloista ei voi luopua, vaikka merkittävä osa asunnoista olisi tyhjillään.
Ympäristöministeriö on käynnistämässä lainsäädäntövalmistelua, jolla riskejä voitaisiin valtion näkökulmasta vähentää.
Suunnitelmissa on, että uusiin asumisoikeussopimuksiin lisättäisiin vaajakäyttöön liittyvä irtisanomisehto. Lisäksi käyttöön otettaisiin realisointimalli, jonka mahdollistaisi aso-talon vapauttamisen myyntirajoituksista, jos asumisturva olisi muutenkin vaarassa – käytännössä konkurssin uhatessa.
Lakiuudistuksessa pyritään myös luomaan malli, joka antaisi nykyisille asumisoikeusasukkaille mahdollisuuden lunastaa asunto omaksi.
Miljardien asunto-omaisuus vaakakupissa
Asukasyhdistykselle hallituksen valmistelema lakiehdotus on punainen vaate.
Hällströmin mukaa se heikentäisi asumisoikeusasukkaan turvaa ja asettaisi heidät tavallisen vuokralaisen asemaan. Kriittisimpien ajattelijoiden mielestä realisointimahdollisuus voisi myös kiihdyttää konkursseja.
– Kyse on 5–10 miljardin miljardin arvoisista asunnoista, jotka asukkaat ovat jo maksaneet suurelta osin velattomiksi. Kyllähän niiden myyminen ja kehittäminen olisi aika houkuttelevaa niille, joille tämä mahdollisuus nyt suotaisiin, Hällström arvioi.
TA Asumisoikeuden Mustonen pitää huolta turhana. Hän muistuttaa, että asumisoikeusyhtiöt ovat yleishyödyllisiä, eivätkä saisi jakaa voittorahoja omistajilleen.
– Vaikea nähdä, että mikään yritys pyrkisi tämmöiseen [maksukyvyttömyys] tilanteeseen, jotta voisi realisoida asuntoja, Mustonen sanoo.
Onko sinulla kokemuksia asumisoikeusasumisesta?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää meille yhteystietosi tai uutisvinkkisi alla olevalla lomakkeella.