Yhdysvaltojen presidentti epäonnistui Alaskassa, koska hän ei saanut lupausta tulitauosta Venäjän presidentiltä, ranskalaislehti Le Monde analysoi Alaskan kokousta lauantaiaamuna.
Johtopäätös oli sama kautta linjan eurooppalaisissa tiedotusvälineissä.
”Trump perääntyy, Putin voittaa, Zelenskyi vapisee”, saksalainen Der Spiegel -lehti otsikoi arvionsa tapahtumien kulusta.
Spiegelin mukaan Kremlin johtajalla on syytä olla onnellinen, kun sen sijaan Valkoisen talon hallitsija vain yrittää näyttää urhealta. Ukrainan tilanne puolestaan näyttää Alaskan kokouksen seurauksena synkältä.
Espanjalainen El País -sanomalehti antaa kaikkein rankimman tuomion.
– Alaskan huippukokous muistetaan siitä, että Trumpin korruptoitunut lähipiiri toi [Yhdysvaltojen] hallituksen sisälle amatööridiplomatian, joka nyt epäonnistui, El Paísin kolumnisti kirjoittaa.
Saksalaisen Die Welt -lehden mukaan lopputulos on surkea Trumpin kannalta, koska tämä joutui lähtemään kokouksesta tyhjin käsin. Venäjä voitti, koska Vladimir Putin onnistui ”nöyryyttämään isäntäänsä”, Die Welt arvioi.
”Tilanne on katkera Euroopalle”
Saksalainen talouslehti Handelsblatt tekee johtopäätöksen, että epäselväksi jäänyt tapaaminen rasittaa ennen kaikkea Eurooppaa. Eurooppalaiset voivat vain toivoa parasta.
– Trumpin ja Putinin liitto ainoastaan syventää transatlanttista erkaantumista, Handelsblatt analysoi.
Lehti perustelee näkemystään sillä, että eurooppalaiset länsimaiset demokratiat pitävät Putinia hylkiönä, mutta Trump antoi tämän matkustaa limusiinillaan ja tarjosi punaisen maton. Putin sai myös poistua ilman, että hän joutui tekemään mitään myönnytyksiä.
Handelsblatt kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että Trump antoi Putinin hehkuttaa minuuttitolkulla Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä bisnesyhteistyötä, ”jolla on valtavat mahdollisuudet digitaalisen, teknologian, arktisen alueen ja avaruusmatkailun aloilla”.
Trump oli itse ottanut tällaisen taloudellisen yhteistyön esiin ennen huippukokousta – korostaen, että ilman tulitaukoa bisnessuhde ei ole mahdollinen.
Nyt Putin sai keskustella taloussopimuksesta tarjoamatta mitään vastineeksi, Handelsblatt toteaa. Kokous olikin siksi Trumpin ”täydellinen uskottavuuden menetys”.
Eurooppalaiset mediat kiinnittävät huomiota myös siihen, että Trump rikkoi kaikki protokollasäännöt – Putinin eduksi.
– Hän pysyi koneessa, kunnes Putinin kone laskeutui, levitti sitten punaisen maton Kremlin johtajalle ja istuutui hymyilevän Putinin kanssa auton takapenkille, Saksan yleisradioyhtiö ARD:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja luettelee.
Saksalaisen Tagesspiegel-lehden mukaan tilanne on katkera Euroopalle. Lehti korostaa, että kyseessä ovat Euroopan vaikeimmat rauhanneuvottelut sitten vuoden 1945.
Alaskan tapaamisen jälkeen on vaikea kuvitella, että näin monimutkaista tilannetta voitaisiin ratkaista tulevissakaan huippukokouksissa.
– Yhdistämällä voimansa Putinin kanssa Trump heikentää toisen maailmansodan jälkeen luotua turvallisuusarkkitehtuuria – Natoa ja EU:ta, Tagesspiegel kirjoittaa.
Jotain hyvääkin: ”Eurooppalaiset ovat taas mukana pelissä”
Ranskalainen Le Monde tekee kokouksesta myös yhden ukrainalaisille ja eurooppalaisille myönteisen johtopäätöksen. Heitä ei komennettu hyväksymään alueellisia myönnytyksiä tai Ukrainan ”suomettamista” epämääräisine turvatakuineen.
– Itse asiassa eurooppalaiset ovat taas mukana pelissä, kun Donald Trump ei onnistunut ratkaisemaan asiaa yksin, Le Monde kirjoittaa.
Brittiläisen The Independentin mukaan Euroopasta tarvitaan nyt selvästi suorempaa sotilaallista ja taloudellista sitoutumista Ukrainaan, jos maan itsenäisyys halutaan varmistaa. Tämä on välttämätöntä, koska Yhdysvallat aikoo vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa ja rooliaan Natossa.
– Todella kova työ rauhansopimuksen saamiseksi on vasta alkanut, The Independent kirjoittaa.
Brittilehti Financial Timesin mukaan eurooppalaisilla on nyt edessään vaikeampia päätöksiä kuin vielä ymmärretäänkään.
Euroopan mailla ei ole tähän mennessä ollut halua ottaa riskiä, että ne ajautuvat sotaan Venäjän kanssa.
– Eurooppalaisten on tehtävä Venäjälle selväksi, että he ovat tosissaan, mikä tarkoittaa taistelujoukkojen lähettämistä Ukrainaan tai niillä uhkaamista, sota-asiantuntija kirjoittaa kolumnissaan FT:ssä.