Hallituksen esittämä velkajarru ei käy vihreille nykymuodossaan.
Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö kommentoi asiaa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa tänään keskiviikkona.
– Velkaantumista pitää hillitä, mutta siinä, että asetamme itsellemme tiukempia tavoitteita kuin EU edellyttää, ei ole järjen hiventä.
Pääministeri Petteri Orpo on penännyt oppositiolta sitoutumista velantaittamistalkoisiin.
Orpon mukaan talouspolitiikassa syksyn tärkein keskustelu tullaankin käymään siitä, sitoutuvatko kaikki eduskuntapuolueet niin sanottuun velkajarruun.
Valtiovarainministeriö arvioi, että seuraavallakin hallituksella on edessään mittava, 5-8 miljardin sopeutusurakka.
Hallitus on jo tähän mennessä päättänyt noin yhdeksän miljardin sopeutuksista. Osa näistä on toteutunut, osa ei.
Tämän päälle hallitus etsii ensi vuotta koskevissa budjettineuvotteluissaan vielä noin miljardin euron uusia säästöjä.
Hallituksen malli ei käy vihreille
Vihreät ei vielä halua linjata, miten suuriin leikkauksiin se olisi valmis sitoutumaan, mikäli puolueelle avautuisi paikka seuraavassa hallituksessa.
Vihreät pitää velkaantumisen taittamista tärkeänä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Velkajarrulla viitataan EU:n finanssipoliittisista säännöistä kumpuavaan tarpeeseen sitouttaa myös tulevat hallitukset velkaantumisen taittamiseen.
Vastaisuudessa arvioija antaisi hallitukselle nettomenouran ja arvioisi siinä pysymiseen esitettyjen toimien uskottavuutta.
Parhaillaan lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä tämän arvioinnin tekisi Talouspolitiikan arviointineuvosto.
– Tämä ei ole riippumaton valvoja, Hyrkkö painottaa.
Hyrkön mukaan 40 prosentin velkasuhdetta koskeva tavoite on ongelma; edellyttäähän EU vain 60 prosenttia. Hän pitää tavoitetta ylikireänä ja epärealistisena.
– Hallituksen esityksen mukaan Suomella olisi edessä 50 vuotta sopeuttamista. Pahimmillaan tämä johtaa kierteeseen, jossa on vain leikkauksia leikkausten perään.
Hyrkön mukaan tämä johtaisi tärkeiden investointien lykkäämiseen ja muun muassa infran rapistumiseen. Muut tärkeät tavoitteet eivät hänen mukaansa saa jäädä velkajarrun jalkoihin.
Vihreät katsoo hallituksen ampuneen itseään nilkkaa velkaantumisen taittamisessa. Esimerkiksi yhteisöveron alentamista pidetään kalliina ja huonona päätöksenä.
Vihreät ei kuitenkaan suoriltaan lupaa päätöksen perumista, vaikka pääsisi hallitusvastuuseen.
– Viisainta hallitukselta olisi todeta, ettei alennus astu voimaan. Peruminen voimaan astumisen jälkeen olisi vaikeaa. Tulemme eduskunnassa tekemään tämän eteen töitä, Hyrkkö sanoo.
Vihreät leikkaisi yritystuista – Hyrkkö: Purralla meni pupu pöksyyn
Pääministeri on penännyt puolueita paljastamaan leikkauslistansa.
Mistä vihreät sitten olisi valmis leikkaamaan?
Hyrkkö nostaa esiin poliittisesti vaikeiksi osoittautuneet yritystuet.
Hyrkön mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) olisi voinut omassa, sittemmin isoilta osin teilatussa, ehdotuksessaan esittää kunnianhimoisempia leikkauksia yritystukiin.
– Pupu meni pöksyyn, eikä rohkeutta esittää yritystukiviidakkoon leikkauksia löytynyt, Hyrkkö heittää.
Esimerkiksi viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan vihreät esitti yli 700 miljoonan euron leikkauksia ”ympäristölle haitallisiin” suoriin tukiin ja verotukiin.
Säästölistalla olivat muun muassa teollisuuden sähköistämisen tuki ja fossiilisten työkonepolttoaineiden alennettu verokanta.
Yritystukileikkausten toteuttaminen niin sanotulla juustohöylämallilla ei ole välttämättä paras tapa, vihreissä katsotaan.
Ongelmana nähdään, että tällöin leikkaukset kohdistuisivat myös hyödyllisiin ja uudistaviin tukiin.
– Se ei ole tehokkain tapa toimia. Pitää katsoa tukia ja lähteä haitallisimpia purkamaan. Iso rakennemuutos on se mitä pitää tavoitella, Hyrkkö painottaa.
Tynkkynen: Ukrainan turvatakuista sovittava yli puoluerajojen
Parhaillaan käynnissä olevat kansainväliset kriisit sävyttävät myös kotimaan politiikkaa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mukaan Ukrainan rauhanprosessiin kytkeytyvistä turvatakuista pitää sopia yli puoluerajojen, kuten perinteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoista kysymyksistä on tehty.
Tynkkynen näkee Ukrainalle annettavia turvatakuita koskevassa keskustelussa paljon samaa kuin jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisesta käydyssä keskustelussa.
– Tuolloin parlamentarismi toteutui vain ohuesti. Nyt kun keskustellaan Suomen osallistumisesta turvatakuiden järjestämiseen, näen tässä vähän samoja kaikuja, Tynkkynen katsoo.
Tynkkysen mukaan on selvää, että Suomen tulee osallistua turvatakuiden järjestämiseen.
– Mutta osallistuminen pitää miettiä hyvin tarkkaan itärajan vuoksi, Tynkkynen painottaa.
Suomelta odotetaan kannanmuodostusta myös Palestiinan tunnustamiseen.
Hallitus on asettanut Palestiinan tunnustamista koskevan kannan muodostamiselle ”takarajan” syyskuiseen YK-kokoukseen.
Monet muut maat ovat ilmoittaneet aikeistaan tunnustaa Palestiinan valtion, osa tiettyjen ehtojen täyttyessä.
Hallituspuolueista kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset suhtautuvat tunnustamiseen kielteisesti.
– Hallituksen pitäisi tuoda asia eduskuntaan riittävän ajoissa ennen syyskuun YK-kokousta. Eduskunta olisi todennäköisesti tunnustamisen kannalla, vihreiden eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Inka Hopsu toteaa.
– Minkään toisen valtion kohdalla näin hirveitä tekoja ei katsottaisi läpi sormien, Hyrkkö täydentää.
Vihreiden mukaan Suomen tulisi ajaa esimerkiksi EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen jäädyttämistä. Assosiaatiosopimus takaa israelilaisille tuotteille tullivapauden EU:ssa.
Hallitus ei kannata jäädyttämistä.