Monella kunnalla on mittava rakennusvelka vesi- ja viemäriverkostossa.
Vesihuoltoalan yhteisjärjestön eli Suomen Vesilaitosyhdistyksen teettämän selvityksen mukaan investointitarve 20 seuraavan vuoden aikana on koko maassa jopa kymmenen miljardia euroa.
Yhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala sanoo, että asia koskee kaikkia kuntia. Vanhemmissa kaupungeissa tilanne voi olla kuitenkin huomattavasti heikompi kuin uusissa kehyskunnissa.
Kunnat eivät vielä täysin ymmärrä ongelman laajuutta.
– Ongelmaan on herätty ja investointitarve ymmärretään vaihtelevasti, Vahala sanoo.
Vahala uskoo, että kuluttajien vesimaksut nousevat merkittävästi tulevina vuosina. Hänen arvionsa mukaan veden hinta nousee seuraavan 20 vuoden aikana vähintään 50 prosenttia nykyisestä.
Porissa korjausvelkaa on pystytty kirimään kiinni
Porissa on maan alla 900 kilometriä kunnallista käyttövesiputkea ja 620 kilometriä jätevesiviemäreitä. Vanhimmat putket ovat 1960- ja jopa 1950-luvuilta.
Verkoston korjausvelka on tunnistettu ja sitä on pystytty myös pienentämään. Vesitaksoja nostettiin vuoden alussa, ja tänä vuonna saneerauksiin investoidaan kuusi miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaaviin töihin käytettiin viisi miljoonaa.
Jo pidemmän aikaa tehty työ näkyy myös kuluttajille, sillä akuuttien putkivuotojen määrä on vähentynyt. Viime vuonna niitä oli alle 30, kun vielä kymmenen vuotta sitten Porin vesihuoltoverkostossa oli 80 putkivuotoa. Vuonna 2005 vuotoja oli yli 150.
Porin Veden johtaja Ismo Lindfors sanoo, että tulevina vuosina saneerausvauhtia pitää kuitenkin lisätä. Nykyään verkostoa uusitaan noin kymmenen kilometriä vuodessa, mutta tuleva korjaustarve on 15–20 kilometriä vuosittain.
– Se vaatii rahaa ja tekijöitä, Lindfors sanoo.
Hän uskoo, että vesitaksoihin pitää puuttua myös tulevaisuudessa. Lisäksi hän toivoo, että saneerauksiin on tarjolla riittävästi työvoimaa.
– Kyllä vesihuoltoalalla ainakin töitä riittää, Lindfors sanoo.
Vireillä oleva laki haluaa pakottaa katseet pidemmälle
Eduskunta saa istuntotauon päätyttyä käsiteltäväkseen uuden vesihuoltolain. Siihen on tulossa uusia velvoitteita kunnille ja vesilaitoksille.
Toteutuessaan uusi laki edellyttää muun muassa omaisuudenhallintasuunnitelmien ja vesihuollon pitkän aikavälin investointisuunnitelmien laatimista. Näiden avulla halutaan varmistaa nykyistä pitkäjänteisempi suunnittelu.
– Nyt suunnitelmamme ovat noin kolmen vuoden päähän. Tulevaisuudessa ne voidaan tehdä 20 vuoden päähän, sanoo Porin Veden johtaja Ismo Lindfors.
Uudella lailla halutaan varmistaa myös suunnitelmien vaatimat rahoitukset. Riku Vahalan mukaan monet vesilaitokset varsinkin isommissa kaupungeissa ovat tuottavia, mutta tuloutettava raha ei välttämättä kohdistu vesihuollon tarpeisiin.
Hän toivoo, että vesihuoltolaki menee eduskunnassa läpi. Jos ei mene, ovat pahimmat skenaariot ikäviä. Putkirikkojen määrä kasvaa ja vesikatkot yleistyvät. Myös jätevesi aiheuttaisi isoja ongelmia.
– Pohjavedet voivat pilaantua, jos jätevedet vuotavat maahan. Ympäristö pilaantuu, Vahala tiivistää.