Ämpäreitä, puutarhakalusteita ja ajoneuvojen äänieristeitä. Tutkimusprofessori Ali Harlin listaa muutaman esimerkin, mitä kaikkea tekstiilijätteestä voi kierrättämällä syntyä.
Harlinin tutkimusryhmä tutkii tekstiilikierrätystä teknologian tutkimuskeskus VTT:n laboratoriossa Tampereen Hervannassa.
VTT koekäyttää nyt laitteistoa, joka voi mullistaa hankalasti kierrätettävien synteettisten ja sekalaisista matriaaleista koostuvien tekstiilijätteiden käsittelyn.
– Käytännössä muutamme muovipitoista tekstiiliä pelleteiksi, joita voi käyttää muovin tavoin uusissa tuotteissa.
Ali Harlin uskoo, että tekstiilien kierrätys on iso mahdollisuus koko Euroopalle.
– Pelkästään Suomessa hylätään vuosittain noin sata miljoonaa kiloa tekstiilijätettä ja koko Euroopassa jopa kymmenen miljardia kiloa. Tekstiilikuidun kilohinta liikkuu kahden, kolmen euron välillä, joten alan liiketoimintapotentiaali on valtava.
Harlin puhuu miljardien eurojen liiketoiminnasta ja jopa sadoista kierrätyslaitoksista Euroopassa.
Koneelle kelpaa sekalainen jäte
VTT:n laboratoriossa huriseva pilottilaitteisto rouskuttaa tällä kertaa muovimattoa.
Raaka-aineeksi kelpaavat myös muun muassa työ- ja urheiluvaatteet, kodin tekstiilit ja monet käyttövaatteet, jotka sisältävät polyesteriä eli käytännössä muovia.
Keksintö mahdollistaa muovin ja tekstiilikuidun yhtäaikaisen kierrätyksen.
Laitteella voidaaan sulattaa tekstiileissä olevia synteettisiä kuituja ja tehdä niistä muovintyölaitteisiin soveltuvia rakeita eli pellettejä. Pelletit voidaan käyttää muovin tavoin, koska tekstiileissä on samoja polymeerejä kuin useissa muoveissa.
– Laitteessa syntyvässä pelletissä on kaikki se, mitä on syötetty sisään. Jos esimerkiksi loimessa on puuvillaa tai jotain muuta, niin se on siellä täyteaineena.
Tutkimusprofessorin mukaan VTT:n laitteisto on koeteknisesti koko lailla valmis, ja tekstiilinkierrätys voisi olla teollista tuotantoa jo muutaman vuoden päästä.
Miljardien eurojen kierrätysbisnekseen on silti matkaa.
Ongelmina sääntelyn puute ja ultrapikamuoti
Suomalaisten tekstiilialan yritysten ja tutkimuslaitosten Telaketju-verkosto on tutkinut tekstiilien kierrätystä jo kymmenen vuoden ajan.
Suurin kysymys on tekstiilin keräys ja lajittelu – kenen vastuulla ne ovat ja kuka maksaa viulut?
Suomessa vuoden 2023 jätelaki teki poistotekstiilien keräyksestä pakollista. Maailmanlaajuisesti sääntelyä pitäisi olla paljon enemmän, jotta tekstiilikierrätys saataisiin toimimaan.
Esimerkiksi Kemiin 400 miljoonan tehdashanketta ajanut kierrätystekstiiliyritys Infinited Fiber Company on joutunut viivästyttämään hanketta hitaammin kehittyvän uusiotekstiilimarkkinan takia. Ali Harlin on yrityksen perustajia ja yksi sen omistajista.
EU on osaltaan valmistellut tuottajavastuuta tekstiilialalle. Se tarkoittaa, että tekstiilialan yritykset olisivat vastuussa tekstiilien kierrätyksen järjestämisestä.
Valmistelu on kangerrellut, mutta suomalaisen tekstiili- ja muotialan etujärjestön mukaan direktiivi tulee hyväksyttäväksi vielä tänä syksynä.
Toinen suuri ongelma on ultrapikamuodin suosio. Heikkolaatuisia ja koostumukseltaan sekalaisia tekstiilejä on vaikeaa kierrättää kannattavasti.
Tutkimusprofessori Ali Harlin on joka tapauksessa innostunut VTT:n kehittämän laitteen mahdollisuuksia. Aiemmin kaatopaikalle ja polttoon päätyneet vaatteet saadaan kiertoon uudessa muodossa.
– Jos saamme tekstiilille edes yhden elämän lisää, olemme voittaneet paljon rahallisesti ja ympäristöpäästöissä.
Uutista korjattu kello 14.45: Kuvatekstiin korjattu, että muovia sisältävistä tekstiileistä voidaan tehdä pellettejä, joita voidaan käyttää raaka-aineena esimerkiksi poleteissa.