Yrityksiin tulee nyt niin paljon työhakemuksia, että ne eivät halua kertoa avoimista työpaikoista julkisesti.
Esimerkiksi tamperelainen insinöörisuunnittelutoimisto Radientum sai 300 hakemusta, kun se avasi hakuun kaksi teknisen asiantuntijan paikkaa.
Hakemusten läpikäymiseen ja hakijoille vastaamiseen voi mennä jopa viikko työaikaa, kertoo toimitusjohtaja Jukka Sjöstedt.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työnantajat ilmoittavat alle puolet työpaikoista julkiseen työnvälitykseen.
Jos työpaikka ei ole avoimessa haussa, kysessä on niin sanottu piilotyöpaikka.
YTK työttömyyskassan tammikuun jäsenkyselyssä 68 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä viimeisimmän työpaikkansa piilotyöpaikkana.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt lähes 40 prosenttia vuoden takaisesta. Samaan aikaan työttömyys on kasvanut kohisten.
Siksi piilotyöpaikkoja pitää nyt etsiä. Se on kuntien tehtävä, koska vuoden alussa TE-palvelut siirtyivät niiden vastuulle.
Nopeaan työllistämiseen kuntia kannustavat ”sakkomaksut” työttömyyden pitkittymisestä. Kuntien osuus työttömyysetuuksista on kasvanut tänä vuonna jo yli sadalla miljoonalla eurolla.
Tampereella kymmeniä työllistynyt piilotyöpaikkoihin
Tampereella piilotyöpaikkoja etsitään suoraan yrityksistä.
Kaupungin rekrytointipalvelut on ottanut yhteyttä jo noin kahteen tuhanteen työnantajaan ja käynyt vierailulla tuhannessa yrityksessä.
– Olemme löytäneet tällä tavalla todella paljon piilotyöpaikkoja ja jopa joillain käynneillä yhdessä luoneet niitä, kertoo rekrytointipalveluiden esihenkilö Sami Heikkilä.
Tampere aloitti henkilökohtaiset yhteydenotot työnantajiin jo ennen kuin TE-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle.
Heikkilän mukaan puolentoista vuoden aikana kaupungin rekrytointipalveluiden kautta työpaikan on saanut yli 150 työnhakijaa. Valtaosa heistä oli työttömiä työnhakijoita ja noin neljännes pitkäaikaistyöttömiä.
Suuri osa töistä oli piilotyöpaikkoja.
– On keskusteltu esimerkiksi siitä, voisiko työtehtäviä yhdistelemällä löytyä tarvetta uudelle työntekijälle osa- tai kokoaikaisesti, Heikkilä kertoo.
Kaupunki auttaa hiljaisessa rekrytoinnissa
Sami Heikkilän mukaan työpaikat voivat jäädä piiloon siksi, että rekrytointiprosessiin menee yrityksissä paljon aikaa.
Yrityksiin alkoi tulvia työhakemuksia, kun työnhakuvelvoite kiristyi vuonna 2022. Pääsääntöisesti työttömän pitää hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa.
Ajan säästämiseksi myös insinöörisuunnittelutoimisto Radientum päätti ottaa avukseen Tampereen kaupungin, jonka avulla yritys löysi uuden myyntimarkkinointiassistentin.
Sjöstedt kertoo videolla, mitä hyötyä kaupungin avusta oli:
Kaupunki voi auttaa hiljaisessa rekrytoinnissa eli etsiä ja esihaastatella sopivia ehdokkaita avoimeen työpaikkaan. Työnantajat valitsevat itse sopivimmat hakijat haastatteluun.
Yhteensä Tampereen rekrytointipalvelut on auttanut yrityksiä jo yli 600 työpaikan täyttämisessä. Niistä noin 30 prosenttiin on palkattu kaupungin esittelemä työntekijä.
Kaupunki ennakoi yritysten kanssa myös sitä, voisiko rekrytointitarvetta olla tulevaisuudessa.
Kunnat etsivät piilotöitä ympäri Suomen
Tampereen rekrytointikoordinaattorit ottavat säännöllisesti yhteyttä vähintään kolme henkeä työllistäviin yrityksiin. Yhteistyötä tehdään myös henkilöstöpalveluyritysten kanssa.
Rekrytointipalveluilla on 2 600 yritystä, joihin otetaan yhteyttä seuraavaksi. Määrä kasvaa koko ajan, koska mallin on tarkoitus olla pysyvä.
Samanlaisia yhteydenottoja yrityksiin käynnistellään myös muissa Tampereen työllisyysalueen kunnissa.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindbergin mukaan työnvälitystä käännetään yrityslähtöiseksi kaikkialla Suomessa.
Pelkkä työnhakijoiden palveluiden kehittäminen ei enää riitä.
– Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla pystytään löytämään työpaikkoja ja räätälöimäänkin niitä tarvittaessa, Lindberg kertoo.
Pienet yritykset tarvitsevat tukea rekrytointiin
Suurin osa Tampereen rekrytointipalveluiden yritysasiakkaista on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät 5–50 henkilöä.
Varsinkin pienemmille yrityksille työntekijöiden hakeminen julkisesti voi olla haastavaa aina hakuilmoituksen tekemisestä lähtien, kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
Jopa satojen hakemusten käsittelyyn ei riitä aikaa.
Jaskarin mukaan moni pk-yritys etsii työntekijöitä ensin omista verkostoistaan tai suositusten perusteella.
– Julkinen työvoimaviranomainen on vasta viides tai kuudes kanava, jonka kautta työntekijöitä haetaan.
Usein työnhakija ottaa myös yhteyttä suoraan yritykseen, vaikka julkisesti avointa paikkaa ei olisi.
Jaskarin mukaan monesti pienemmät yritykset eivät ole edes analysoineet sitä, onko uudelle työntekijälle tarvetta.
Tässä kunnat voivat nyt auttaa.
– Eiväthän yritykset ja yrittäjät rekrytoi, mikäli ne eivät näe tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Kenties ammattilaisten kautta sitä nähdään enemmän, ja piilopaikat muuttuvat konkreettisiksi työpaikoiksi, Jaskari sanoo.