Sähköpotkulautojen käyttöä koskevat lakimuutokset ovat vaikuttaneet vain vähän onnettomuuslukuihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämien tietojen mukaan heinäkuussa 2024 ja heinäkuussa 2025 tapahtui lähes yhtä monta eli noin 200 onnettomuutta, joissa oli mukana sähköpotkulauta.
Myös alle 15-vuotiaita näkyy edelleen tilastoissa. Heinäkuussa sähköpotkulautaonnettomuuksissa oli mukana kahdeksantoista 10–14-vuotiasta, kun viime vuonna samaan aikaan luku oli neljätoista.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) päivystyksessä työskentelevä vs. ylilääkäri Sergey Sadov on turhautunut. Sähköpotkulaudoilla onnettomuuksiin joutuneita tulee päivystykseen lähes päivittäin.
– Merkittävää muutosta ei toistaiseksi ole valitettavasti nähty. Vammat ovat samanlaisia kuin aiemmin, ja valitettavasti alkoholikin on useasti mukana. Varmasti vammoja olisi paljon vähemmän, jos ajettaisiin kypärät päässä ja ilman alkoholia, kertoo Sadov.
Tieliikennelaki ja ajoneuvolaki muuttuivat kesäkuun puolivälissä. Lakiuudistus toi sähköpotkulautailuun promillerajan 0,5.
Uuden lain mukaan alle 15-vuotias ei saa kuljettaa yli 15 kilometriä tunnissa kulkevaa kevyttä sähköajoneuvoa.
Grafiikan lähde: THL/hoitoilmoitusrekisteri.
Grafiikka kertoo hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitetut tapaukset. Pirkanmaan luvuista puuttuu todennäköisesti tietoja heinäkuulta 2025 puutteellisen tilastoinnin takia, sillä kesäkuussa alueella tapahtui 13 onnettomuutta.
Aivovammojakin on edelleen tasaisesti
Vs. ylilääkäri Sergey Sadov kuvailee, että sähköpotkulautaturmissa tapahtuu monenlaisia vammoja.
Nilkat, polvet, ranteet, kyynärpäät ja olkapäät voivat vammautua, venähdyksiä ja murtumia tapahtuu. Vakavimpia ovat päävammat, ja vakavia vammojakin tulee päivystykseen säännöllisesti.
– Ne ovat kallon sisäisiä vuotoja. Niiden vuoksi voi vammautua pysyvästi. Lisäksi on aivoruhjeita sekä kallon ja kasvoluiden murtumia. Kaularanka ja selkäranka yleisesti ottaen voivat murtua. Kasvovammat ovat melko yleisiä, kun lennetään kasvoilleen suoraan laudalta tai törmätään johonkin äkkipysähdyksenä.
TYKSissä leikataan viikoittain sähköpotkulautaturmissa vahingoittuneita potilaita. Hoitoon osallistuvat ortopedit, neurokirurgit, suu- ja leukakirurgit sekä korvalääkärit.
– Suhtaudun sähköpotkulautoihin suhteellisen kielteisesti, kun näen täällä näitä seurauksia. Kannattaisi miettiä omaa suorituskykyä varsinkin, jos kokeilee lautaa ensimmäistä kertaa. Ei ainakaan kannata kokeilla tai ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena, pohtii Sadov.
Turmat sattuvat useimmin maanantaina
Koko maassa tapahtui vuoden 2024 aikana noin 1 500 onnettomuutta.
Tämän vuoden aikana onnettomuuksia on kirjattu pelkästään Helsingin alueella yhteensä 200. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tänä vuonna sattunut tiettävästi kaksi, Joensuussa ja Pirkkalassa.
Suomessa on kuollut yhteensä ainakin seitsemän ihmistä sähköpotkulautaonnettomuudessa.
Erikoisasiantuntija Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tarkasteli onnettomuuspäiviä. Hän yllättyi, ettei viikonloppu olekaan tavallisin onnettomuusajankohta.
– Eniten turmia oli maanantaisin. Syynä saattaa olla se, että viikonloppuihin on asetettu jo aikaisemmin rajoituksia. Yölliset nopeusrajoitukset voivat selittää, miksi muina viikonpäivinä on tapahtunut yllättäen enemmän onnettomuuksia kuin viikonloppuna.
Impinen muistuttaa, että hyvinvointialueiden ja Helsingin tiedot sähköpotkulautaonnettomuuksista ovat olleet vertailukelpoisia vasta viime vuoden heinäkuusta lähtien. Aiemmin joillakin sairaanhoitopiireillä oli puutteita tilastoinnissa. Tilastointi yhdenmukaistui, kun THL:n julkaisi kirjaamisohjeen.
– Nuorten kohdalta on vaikea sanoa, ovatko ne olleet vuokralautoja vai omia, ja miten valvonta toimii tällä hetkellä. Voi olla, että kaikki eivät ole tietoisia lakimuutoksesta. Ehkä vanhemmat antavat nuorten vuokrata niitä luottokorteillaan, arvioi Impinen.
Juttuun on lisätty aiempaa tarkempia tietoja grafiikan sisällöstä 3.9.2025 kello 14:25.