Naisten salibandyn toiseksi korkeimmalla sarjatasolla nähdään alkavalla kaudella pitkästä aikaa Seinäjoen Peliveljet (SPV).
Joukkue nousi viime kauden päätteeksi divariin toisen pohjalaisen, Uudenkaarlepyyn Blue Foxin kaveriksi.
Porukan kokeneimpiin pelaajiin lukeutuva puolustaja Susanne Nikko iloitsee kasvattajaseuransa noususta.
– On tosi tärkeää, että alueella on esimerkillinen, korkealla pelaava joukkue. Motivoi nuorempiakin pelaajia, kun on tavoite, minne voi nousta, sanoo Nikko.
Pelaajat ovat itse asettaneet yhdeksi kauden tavoitteeksi toimia esikuvina alueen tyttöjunioreille.
Tyttö- ja naispelaajia on alueella poikkeuksellisen paljon. Kun muualla maassa tyttöjen ja naisten määrä on kaikista lisenssipelaajista alle 20 prosenttia, Pohjanmaalla se on noin 30 prosenttia.
Vahvat seurat, kuten SPV ja Kokkolan Nibacos ovat olleet viime vuosina kasvussa. Kummassakin seurassa on tällä hetkellä kaikkien aikojen suurin määrä naisia ja tyttöjä.
Pitkäaikainen tarina tavoitteena
SPV naisten päävalmentaja Miika Peräkylä vahvistaa, että uutta nousua tehdään määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti.
– Koitetaan rakentaa kokonaisuutta, että meillä olisi joukkueet pienistä tytöistä naisten edustukseen asti. Toivottavasti saadaan pitkäaikainen tarina, visioi Peräkylä.
SPV naiset pelasivat divarissa viimeksi vuonna 2021. Sitten joukkue hajosi, ja pari vuotta seura oli kokonaan ilman naisten edustusjoukkuetta.
Nyt SPV haluaa olla alueen seuroista se, joka tarjoaa kilpaurheilua haluaville naisille mahdollisuuden pelata huipulla.
– Toivon, että pystymme nostamaan toiminnan laatua ja rakentamaan hyvä pelaajapolku, että tänne halutaan tulla pelaamaan muualtakin.
Turvallinen ympäristö osa valmennusta
Peräkylän valmennusfilosofiaa tuntuu ajavan ajattelu, jossa tärkeitä asioita ovat muutkin kuin pelilliset seikat.
Tärkeää on tarjota välittävä ympäristö, jossa urheilijan on hyvä ja turvallista olla.
– Isoin juttu on, miten joukkueessa toimimme, miten kohtaamme toisemme, ja onko vuorovaikutus hyvää.
Kaikki tämä vaikuttaa myös urheilijan suorituksiin.
– Kentällä tekemisen pitää toki olla laadukasta, mutta se muu toiminta ratkaisee, saadaanko pelaajista enemmän irti ja uskaltavatko he tehdä asioita pelkäämättä virheitä, pohtii Peräkylä.
Nousu on seurojen yhteinen tavoite
Alkavan kauden pelipassimäärä ei ole vielä tiedossa, mutta viime kaudella eniten tyttö- ja naispelaajia oli Kokkolan Nibacoksella, SB Vaasalla, Blue Foxilla, Nurmon Jymyllä ja SPV:llä.
Seurat toki kilpailevat pelaajista keskenään, mutta tekevät myös yhteistyötä.
Sitä kuvastaa se, että Kokkolan Nibacoksen puheenjohtaja Minna Seppänen pitää SPV:n naisten nousua mieluisena.
– Tiedostamme, että meidän tärkein tehtävämme on kasvattaa tyttöjunioreiden määrää ja luoda pohjaa pelaajille, jotka voivat edetä aina korkeimmille sarjatasoille asti.
Nibacoksen naiset pelaavat Suomi-sarjassa, eli kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.
Tulevaisuus on kiinni ympäristöstä
Salibandyn harrastajamäärät notkahtivat pahasti koronavuosina ja niiden jälkeen.
Peräkylä näkee, että etenkin nuorten pelaajauralla on kaksi kohtaa, joihin seurojen kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Ensimmäinen on se, että tytöt ylipäätään aloittavat lajin harrastamisen.
– Toinen on se, kun siirrytään yläasteelle, se ikä on tosi tärkeä. Pystytäänkö tukemaan nuorten tarpeita ja luomaan ympäristö, jossa he haluavat jatkaa, hän muistuttaa.
Kaikkiaan SPV:n uuden nousun toivotaan vaikuttavan juuri tähän peruskysymykseen.
– Toivottavasti se näkyisi koko alueella tyttösalibandyn määrän kasvuna, sanoo Peräkylä.
Salibandyn naisten divariottelut alkavat lauantaina 13. syyskuuta. Avausottelussa kohtaavat SPV ja Blue Fox Uudessakaarlepyyssä.