Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) työsuojeluvaltuutettu Markku Väli-Harjun työpaikalla sattui pari vuotta sitten vakava väkivaltatilanne.
– Potilas kuristi työntekijää hoitotyön yhteydessä todella voimakkaasti, Väli-Harju kertoo.
Tilanne saatiin nopeasti haltuun, mutta jälkipyykissä nousi yllättäen seinä vastaan.
Työntekijä oli tilanteen vuoksi liian kuormittunut tehdäkseen rikosilmoitusta, ja oli epäselvää, saako työnantaja ilmoittaa poliisille potilaan nimen. Se olisi saattanut paljastaa tekijän olleen hoitosuhteessa sairaalaan ja rikkoa siten potilaan yksityisyydensuojaa.
Väli-Harju yritti selvittää asiaa, mutta tuloksetta: kukaan ei osannut sanoa, miten tilanteessa tulisi toimia.
– Rikosilmoitus tehtiin, mutta ilman potilaan nimeä.
Satoja väkivalta- tai uhkatilanteita vuosittain
Vaikka muualla yhteiskunnassa väkivalta on vähentynyt, hoitoalalla se on lisääntynyt. Tilastokeskuksen mukaan työväkivalta on yleisintä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa, ja useimmiten sen kohteeksi joutuvat naiset.
Vajaan 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa on maan hyvinvointialueista pienin. Silti myös siellä sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokevat päivittäin väkivaltaa tai sen uhkaa.
Vuosittain niistä tehdään hyvinvointialueen omiin järjestelmiin toista tuhatta ilmoitusta.
– Potilas uhkailee väkivallalla tai sitten ihan lyö, potkii, kuristaa, Väli-Harju kuvailee.
Eniten fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa koetaan Tehyn kyselyn mukaan valvontaosastoilla, psykiatriassa ja ensihoidossa.
Ylen hyvinvointialueille ja HUSille lähettämästä kyselystä selviää, että viiden viime vuoden aikana pelkästään psykiatrisilla osastoilla tapauksia on ollut satoja. Vastaukset saatiin 11 alueelta, ja tiedot on koottu henkilökunnan tekemistä ilmoituksista.
Joistain tapauksista saatetaan tehdä useampikin ilmoitus, tietojärjestelmistä riippuen.
Esimerkiksi Helsingin yliopistollisen sairaalaan HUSin psykiatrian osastoilla työntekijät tekivät viime vuonna miltei 2 000 ilmoitusta väkivalta- ja uhkatilanteista, mutta rikosilmoitus tehtiin vain reilussa prosentissa tapauksista.
Taulukossa esitetyt luvut eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa organisaatiomuutoksen vuoksi. HUSissa on myös ohjeistettu viime vuosina työntekijöitä tekemään aiempaa herkemmin ilmoituksia kaikista väkivalta- ja uhkatilanteista, myös sanallisesta uhkailusta.
Tilanne on samankaltainen muuallakin: suurin osa tapauksista käsitellään hyvinvointialueilla vain talon sisällä. Niissä kyse on usein lievemmistä tilanteista. Osittain kyse on myös tottumisesta, eikä etenkään sanallisista uhkauksista tehdä aina ilmoituksia edes omalla työpaikalla.
Vakavia, henkeä ja terveyttä uhkaavia tapauksia sattuu harvemmin, ja niistä hyvinvointialueet kertovat pääsääntöisesti tehtävän rikosilmoituksia.
Potilaan pahoinpitelemäksi tulleella hoitajalla ei kuitenkaan välttämättä ole voimia sen tekoon, ja potilaan tai omaisen kosto pelottaa.
Myös työnantaja voi tehdä rikosilmoituksen, mutta jos epäillyn nimeä ei voi kertoa poliisille, ei tutkinta etene.
Soiten työsuojeluvaltuutettu Markku Väli-Harju kertoo videolla, miksi olisi tärkeää, että työnantaja tekisi rikosilmoituksen hoitotyössä sattuneesta väkivallanteosta tai sen uhasta.
Asiaa on testattu korkeinta oikeutta myöten. Tammikuussa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei poliisilla ollut oikeutta tietää HUSin psykiatrisella osastolla pahoinpitelystä epäillyn potilaan henkilöllisyyttä. Potilaan epäiltiin pahoinpidelleen toisen potilaan.
Poliisi pyysi tietoa epäillyn henkilöllisyydestä, mutta hallintoylilääkäri hylkäsi pyynnön vedoten siihen, että tieto henkilön hoitosuhteesta on salassapidettävä. Korkein oikeus piti sairaalan ratkaisun voimassa.
Kyseessä on iso ongelma, sanoo Tehyn juristi Inka Lehtinen.
– Vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla. Lisäksi uhrilla on oikeus vahingonkorvauksiin, mutta niitä ei voi hakea, jos asiasta ei ole tehty rikosilmoitusta, sanoo Lehtinen.
Vaikka syyttäjä tekisi asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, uhri voi vielä hakea korvauksia valtionkonttorilta.
Apulaisoikeusasiamies: Lainsäädäntöä selkeytettävä
Soiten tapauksessa esihenkilö lopulta ilmoitti työntekijää kuristaneen potilaan nimen poliisille, ja tutkinta aloitettiin puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Potilas kuoli myöhemmin, joten asia ei edennyt syyttäjälle.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti tapaukseen poikkeuksellisesti kantaa asian tärkeyden ja yleisen merkittävyyden vuoksi. Taustalla oli Markku Väli-Harjun aloite.
Kannanotossaan apulaisoikeusasiamies katsoi, että lainsäädäntöä on selkeytettävä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii asiaa parhaillaan. Mahdollinen lakimuutos voi tulla eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden syksyllä.