Turkulaistutkijat selvittävät, miten saarnipuut voivat puolustautua tuholaisilta

Kaupunkialueiden puut altistuvat usein monille stressitekijöille, jotka heikentävät puolustusominaisuuksia tuholaisia ja tauteja vastaan.

Suuri saarnipuu kasvaa kuusen vieressä.
Tutkimuksen tavoitteena on tarjota tietoa kaupunkisuunnittelulle saarnien istutuspaikoista ja hoidosta. Kuvituskuva. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle

Turun yliopiston tutkijat selvittävät saarnipuiden luontaisia puolustautumiskeinoja sienitautia ja tuholaisia vastaan.

Tutkimuksen tavoitteena on tarjota tietoa kaupunkisuunnittelulle saarnien istutuspaikoista ja hoidosta.

Esimerkiksi Turussa monet kaupunkiympäristön saarnipuista ovat huonokuntoisia. Niitä on jouduttu jopa kaatamaan.

Turun yliopisto kertoo tiedotteessaan, että puita todennäköisesti vaivaa Euroopassa hyvin laajalle levittäytynyt saarnensurmasieni, joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Sienitauti infektoi saarnien lehtiä, aiheuttaa latvuston harventumista ja lehtien putoamista.

Saarnia uhkaa myös toinen tuholainen, Aasiasta kotoisin oleva, saarnenjalosoukko, joka on aiheuttanut mittavia puukuolemia Pohjois-Amerikassa. Suomea lähinnä olevat havainnot on tehty Pietarista.

– Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat saarnien luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Tänä vuonna tutkimuksemme keskittyy tarkastelemaan lehtosaarnien mikrobiston ja puolustuskemiallisten yhdisteiden vaihtelevuutta kaupunkiympäristössä Turussa, kertoo apulaisprofessori Tuuli-Marjaana Koski yliopiston tiedotteessa.

Stressitekijät heikentävät puolustuskykyä

Kaupunkialueiden puut altistuvat usein monille stressitekijöille kuten kuivuudelle, ahtaille kasvuoloille, kuumuudelle ja saasteille. Ne heikentävät puiden luontaisia puolustusominaisuuksia tuholaisia ja tauteja vastaan.

Myös geneettiset tekijät vaikuttavat puiden luontaisiin puolustusominaisuuksiin. Aasialaiset saarnilajit ovat todennäköisesti vastustuskykyisempiä.

– Asian varmistaminen vaatii lisää kokeellista testausta ja eri ympäristöolosuhteiden huomioimista. Kokeista on hyötyä esimerkiksi saarnien jalostusta ajatellen, sanoo Tuuli-Marjaana Koski.