Kymmeniä tuhansia neliömetrejä suojeltavaa – Etelä-Savon hyvinvointi­alue: ”Rakennusten suojelu ei kuulu perustehtäviin”

Etelä-Savon hyvinvointi­alueella on lukuisia suojeltuja rakennuksia, joiden ylläpidon hyvinvointialue maksaa, mutta joita se ei voi remontoida käyttöön sopivaksi. Eloisa haluaa nostaa ongelman käsittelyn ministeriö­tasolle.

Ilmakuva Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksesta Pieksämäellä.
Pieksämäen Vaalijalan alueen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren, joka on myös suunnitellut Helsingin Olympiastadionin. Vaalijalaa pidetään yhtenä hänen päätöistään. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) peri hyvinvointialueuudistuksessa kuntayhtymiltä noin kymmenen jalkapallokentän verran eli 73 300 neliömetriä suojeltuja rakennuksia.

Suojellut rakennukset sijaitsevat Mikkelin sairaalakampuksella, Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen alueella Pieksämäellä ja Savonlinnan sairaalamiljöössä.

Suojeltu status voi tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennusten ulkomuotoa ei saa muuttaa tai niiden remontoinnissa pitää käyttää tiettyjä materiaaleja. Joillakin rakennuksilla on myös käyttötarkoitusrajoituksia.

Eloisan tila- ja tukipalvelujohtaja Velimatti Thure kertoo, että esimerkiksi Mikkelin keskussairaalaan P-rakennuksella ei ollut rakennukseen liittyviä käyttötarkoitusrajoituksia. Suojellun rakennuksen remontti valmistui elokuussa ja se otetaan lastensuojelun käyttöön syyskuussa.

Vaalijalan rakennusten purkamisesta ja remontoinnista Eloisa on käynyt ely-keskuksen kanssa keskustelua pitkään.

Kivitalon seinä, jossa pöyreä ikkuna ja ruosteinen kyltti, jossa kerrotaan että rakenuksessa toimi sotasairaala vuosina 1939-1940.
Entinen sotasairaala on osa Mikkelin keskussairaalaa. Tällä hetkellä käytössä on puolet rakennuksesta. Kuva: Enna Poutiainen / Yle

Eloisa joutuu ylläpitämään suojeltuja rakennuksia, vaikka ne eivät sopisi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Osa rakennuksista on niin huonossa kunnossa, että hyvinvointialueelle tulisi halvemmaksi purkaa rakennukset kuin peruskorjata ne.

Eloisa vuokraa osia rakennuksista ulkopuolisille toimijoille, mutta vuokra- tai ostajamarkkinat eivät maakunnassa ole kummoiset.

– Sijainti sairaalan tai muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen välittömässä läheisyydessä ei ole välttämättä se houkuttelevin, Thure toteaa.

Thure myös muistuttaa, etteivät kaikki toimijat sovi sosiaali- ja terveyspalvelujen viereen.

Keskustelu valtion tasolle

Eloisan aluehallitus käsittelee maanantaina sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle osoitettua aloitetta, jossa kerrotaan halu etsiä ratkaisuja suojeltujen rakennusten ongelmalle.

Thure toivoo, että aloitteen avulla suojeltujen rakennusten ylläpidosta käytäisiin keskustelua valtion tasolla. Eloisa ei ole ainut hyvinvointialue, joka omistaa suojeltuja rakennuksia.

– Rakennusten suojelu ei kuulu hyvinvointialueen perustehtäviin.

Hän toivoo, että rakennusten suojeluvelvoite otettaisiin huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä Eloisa ei pysty järjestämään kiinteistöjään kustannustehokkaasti.

Nimekkäiden arkkitehtien rakennuksia

Mikkelissä lain nojalla suojeltuja rakennuksia ovat keskussairaalan alueella Johan Carl Ludvig Engelin suunnittelema lääninlasaretin kortteli, joka valmistui lokakuussa 1844.

Sen vieressä Porrassalmenkadun varressa sijaitsee professori Jussi Paatelan suunnittelema ja vuosina 1932–1935 rakennettu lääninsairaala, joka palveli toisen maailmansodan aikana sotasairaalana.

Savonlinnan 1950-luvulla rakennettu Martti Välikankaan suunnittelema sairaalamiljöö on maakunnallisesti merkittävä ja arvokas kulttuuriympäristö. Viisi alueen rakennuksista on suojeltuja.

1950-luvulla rakennettu Vaalijalan osaamiskeskus Pieksämäellä on Yrjö Lindgrenin yksi päätöistä.

Alue on kuin oma kaupunkinsa:

Video: Niko Mannonen / Yle