Suomen suurimmat kaupungit käyttävät osallistuvaa budjetointia eri tavoin ja erisuuruisilla rahasummilla.
Ylen vertailun viimeisinä ovat Kuopio, joka ei käytä osallistuvaa budjetointia lainkaan, sekä Espoo, jossa rahasummat ovat pieniä ja toimintamalli sekava.
Eniten rahaa käyttää Helsingin kaupunki, joka jakaa tämän ja ensi vuoden aikana kuntalaisten äänestämiin hankkeisiin 10 miljoonaa euroa.
Ylen vertailussa kuntien osallistuvan budjetoinnin rahasummaksi on valittu tuorein kunnassa toteutettu tai meneillään oleva osallistuvan budjetoinnin kokonaisuus.
Rahamäärä on jaettu asukasluvulla ja tämä luku edelleen kokonaisuuden kestolla. Näin on saatu luku, joka kuvastaa osallistuvaan budjetointiin käytettävää rahaa yksittäisessä kunnassa yhden vuoden aikana.
Kuntien vertailu on vaikeaa, eikä pelkkä rahamäärä kerro koko totuutta. Myös toimintamalleissa on eroja: esimerkiksi Tampereella osallistuvaa budjetointia on tehty ainakin kolmen eri otsikon alla, ja Jyväskylässä malli on käytössä vain liikuntapalveluissa.
| KAUPUNKI | ASUKASLUKU | OSBU-RAHA | AIKAVÄLI | € / ASUKAS / VUOSI |
| Helsinki | 690 192 | 10 000 000 | 2025–2026 | 7,24 |
| Turku | 206 909 | 3 000 000 | 2023–2025 | 4,83 |
| Vantaa | 252 868 | 1 200 000 | 2023–2025 | 1,58 |
| Oulu | 216 112 | 240 000 | 2025 | 1,11 |
| Jyväskylä | 148 682 | 150 000 | 2025 | 1,01 |
| Pori* | 83 153 | 80 000 | 2024 | 0,96 |
| Lahti | 121 691 | 200 000 | 2025–2026 | 0,82 |
| Tampere** | 260 874 | 157 000 | 2025 | 0,60 |
| Espoo*** | 324 318 | 72 000 | 2024–2025 | 0,22 |
| Kuopio | 125 516 | 0 | 2025 | 0 |
* Pori ei tänä vuonna toteuta hyvinvointirahan nimellä tehtyä osallistuvaa budjetointia. Toimintamallia uudistetaan ja uusi otetaan käyttöön vuonna 2026.
** Tampereella osallistuvaa budjetointia on tehty viime vuosina ainakin kolmen eri otsikon alla. Näistä vertailussa on kaksi tänä vuonna toteutettavaa, eli Mansen massit -yhteisöraha sekä Masseista mahiksia -toimintaraha.
*** Espoon luvussa on mukana vuoden 2025 Manimiitti sekä Entressen kirjastossa toteutettu osallistavan budjetoinnin kokeilu.
Espoon malli sekava ja sirpaleinen
Vertailussa erityisesti Espoo erottuu joukosta. Asukasluvultaan Espoo on Suomen toiseksi suurin, mutta osallistuvaan budjetointiin käytettävä raha on vertailun pienimpiä.
Vapaamuotoista Asukkaiden Espoo -ryhmää vetävä Esko Uotila kertoo huomanneensa epäsuhdan jo muutama vuosi sitten. Kuluvan vuoden helmikuussa ryhmä teki kuntalaisaloitteen osallistuvan budjetoinnin laajentamisesta Espoossa.
– Espoo pyrkii monessa olemaan innovatiivinen edelläkävijä, mutta tämä mittari osoittaa aivan toiseen suuntaan, Uotila sanoo.
Kaupunki on kirjannut kolmeen viime talousarvioonsa tavoitteen, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin. Uotilan arvion mukaan tämä ei ole kuitenkaan toistaiseksi johtanut laajempaan käytännön toteutukseen.
Espoon hyvinvointipäällikön Taru Ikäheimosen mukaan Espoossa on valittu kansainvälisen tutkimustiedon perusteella vaikuttavimmaksi todettu tapa tehdä osallistuvaa budjetointia. Tässä mallissa osallistuva budjetointi ei ole irrallaan muusta työstä vaan se on yhdistetty kaikkeen toimintaan.
Ikäheimosen mukaan kaupungin jokainen tulosyksikkö varaa omista käyttösuunnitelmistaan tietyn rahasumman osallistuvan budjetoinnin hankkeille.
Rahasummia hän ei kuitenkaan osaa sanoa, eikä niitä tiedä toistaiseksi kukaan muukaan.
– Parhaillaan meillä tehdään kaupunkitasoista kartoitusta siitä, kuinka paljon eri tulosyksiköt käyttävät osallistuvaan budjetointiin rahaa, Ikäheimonen sanoo.
Hän myöntää, että kaupungin toimintamalli on vaikeaselkoinen.
Osallistuvan budjetoinnin suunnitelmaa ja viestinnän selkeyttä ollaan Ikäheimosen mukaan kehittämässä. Päivitetty suunnitelma pitäisi olla kirjattuna loka-marraskuuhun mennessä, ja siitä päätetään uuden kaupunkistrategian hyväksymisen yhteydessä.
Pienet summat kielivät pelleilystä
Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian apulaisprofessorin Veikko Erantin mukaan rahamäärien vertailu antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan. Sen rinnalla on kuitenkin olennaista kysyä, mitä yksittäinen kunta osallistuvalla budjetoinnilla tavoittelee.
– Voi olla ihan hyväkin asia, jos tällainen työkalu rajataan esimerkiksi pelkästään liikuntapalveluihin. Silloin päämäärä on astetta fokusoidumpi eikä kukaan varmasti ajattele, että tämä raha on pois vaikka huumausaineiden vastaisesta työstä.
Voimakkaasti rajatuissa toimintamalleissa käytettävä rahamäärä on kuitenkin väistämättä pienempi.
Joissain tapauksissa se voi olla vain muutamia tuhansia euroja, ja jos samaan aikaan kunta voimakkaasti viestii, että sen rahojen käytöstä päätetään yhteisesti, ollaan Erantin mukaan jo lähellä viherpesun kaltaisen osallisuuspesun käsitettä.
– Jos tällaiseen ryhtyy, se kannattaa tehdä kunnolla. Koko toiminta on vaarassa mennä vähän pelleilyksi, jos kyse on ihan pienistä rahasummista, Eranti toteaa.