Edunvalvontavaltakirjojen laatimiseen ja vahvistamiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä.
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) hyväksyy 75–80 prosenttia saamistaan edunvalvontavaltuutuksien vahvistamista koskevista hakemuksista.
Tämä tarkoittaa, että jopa neljäsosa valtuutuksista jää vahvistamatta syystä tai toisesta.
Näin käy esimerkiksi silloin, jos valtakirjan sisällössä on puutteita, sanoo johtava asiantuntija Suvi Malinen.
– Yksi tyypillinen muotovirhe on, että valtakirjalla ei ole todistajia tai on ilmeistä, että he ovat olleet esteellisiä.
Toinen yleinen virhe on lähettää edunvalvontavaltuutus vahvistettavaksi liian aikaisin.
Viranomaiset suosittelevat kaikenikäisiä laatimaan edunvalvontavaltuutuksen ajoissa sairauden tai onnettomuuden varalta.
DVV voi vahvistaa valtuutuksen vasta siinä vaiheessa, kun valtakirjan laatija ei enää selviydy asioidensa hoitamisesta itsenäisesti.
Toisinaan lääkärintodistus kielii, että valtakirja on laadittu liian myöhään, eikä valtuuttaja ole enää ymmärtänyt asiakirjan merkitystä. Tässäkään tapauksessa DVV ei voi vahvistaa valtuutusta.
Sairauskohtaus paljasti puutteet
Toisinaan edunvalvontavaltavaltuutuksen muotoilua koskevat ongelmat paljastuvat vasta vuosia asiakirjan vahvistamisen jälkeen.
Näin kävi Marika Ahlgren-Sandbergille, jonka hoivakodissa asuva äiti sai sairaskohtauksen elokuussa.
Tapahtumia selvittäessään tyttärelle kävi ilmi, ettei edunvalvontavaltuutus anna hänelle oikeutta nähdä äidin hoitokirjauksia.
Asia tuli täytenä yllätyksenä.
– Ihmisen terveys on tärkeämpi kuin raha. Olen saanut oikeudet hoidella raha-asioita, mutta en puuttua siihen, miten häntä hoidetaan.
Ahlgren-Sandberg ei esiinny kuvissa ja videoilla kasvoillaan, koska jutussa käsitellään hänen omaisensa terveystietoja.
Hän uskoo, että äiti laatisi edunvalvontavaltuutuksen nyt toisin.
Ahlgren-Sandbergin äiti laati edunvalvontavaltakirjan vuonna 2016 lakimiehen avustuksella. Digi- ja väestötietovirasto vahvisti sen kolme vuotta sitten.
Asiakirjassa äiti antaa valtuutetuille oikeudet myydä ja ostaa kiinteistöjä ja osakkeita ja siirtää hänet asianmukaiseen hoivapaikkaan, mikäli kotona asuminen ei avusta huolimatta enää onnistu.
Tyttärellä ei ole oikeutta nähdä äitinsä terveystietoja, koska valtakirjassa ei ole mainintaa henkilöä koskevien asioiden hoitamisesta.
– Jos valtuutetun tehtäväksi mainitaan vain hoivapaikan hakeminen, niin hänellä on oikeus vain tietoihin, joita hän tarvitsee hoivapaikkaa hakiessaan, sanoo johtava asiantuntija Suvi Malinen.
Edunvalvontavaltuutusta on mahdollista muuttaa tai perua se kokonaan vielä vahvistamisen jälkeen.
Tämä vaatii sitä, että valtuuttaja ymmärtää asian merkityksen. Asian arvioi aina lääkäri.
Ahlgren-Sandbergin äiti ei voi tehdä enää muutoksia antamaansa valtuutukseen, koska hänellä on pitkälle edennyt muistisairaus.
Lakiapu suositeltavaa
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) tiivisti Marikan Ahlgren-Sandbergin äidin tilanteen niin, että hänellä ei ollut ”laajaa” edunvalvontavaltuutusta.
Pirhan palvelupäällikkö Katja Uitus-Mäntylän mukaan puhekielinen ilmaus viittaa tilanteisiin, joissa edunvalvoja voi edustaa ihmistä myös henkilöä koskevissa asioissa.
– On melko tavallista, että edunvalvoja on nimetty edustamaan henkilöä vain taloudellisissa ja omaisuutta koskevissa asioissa.
Digi- ja väestötietovirastolla ei ole tilastotietoa siitä, miten moni valtakirja antaa luvan henkilöä koskevien asioiden hoitoon.
Suvi Malisen mukaan vain talousasioihin keskittyvät valtakirjat ovat kuitenkin harvinaisia.
Marika Ahlgren-Sandbergin mielestä valtakirjaa laadittaessa on tärkeää keskustella siitä, millaiset oikeudet valtuuttaja haluaa antaa.
Viime vuonna DVV vahvisti noin 8 000 valtuutusta.
– On hyvä, että edunvalvontavaltuutuksia tehdään nyt paljon. Mutta mennäänkö peppu edellä puuhun, jos ne ovatkin vääränlaisia? Marika Ahlgren-Sandberg pohtii.
Suvi Malinen kannustaa tutustumaan suomi.fi-sivustolta löytyviin ohjeisiin, joissa kerrotaan esimerkkitekstien avulla, miten edunvalvontavaltakirja tulee laatia.
– Se on tärkeä asiakirja. Jos tarvitsee apua, suosittelen kääntymään lakiasiantuntijan puoleen.
Korjattu 9.9.2025 klo 12:55: Korjattu tiivistelmän sanamuotoja niin, että ne vastaavat tarkasti jutun tekstiä.