Eagle S:n perämies Robert Egizaryan antoi Ylelle haastattelun oikeustalolla maanantaina.

Kaapelirikot olivat vahinko, sanoivat Eagle S:n merimiehet käräjillä – katso parhaat palat poikkeuksellisesta oikeudenkäyntipäivästä

Syyttäjä vaatii Eagle S -aluksen kapteenille ja kahdelle perämiehelle vähintään kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistuksi törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt kiistävät syytteet.

    • Päivi Happonen
    • Jesse Mäntysalo
    • Eelis Bjurström

Eagle S:n oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa

  • Syyttäjän mukaan Eagle S:n kapteeni ja kaksi perämiestä rikkoivat viime joulupäivänä Suomenlahdella viisi merikaapelia raahaamalla ankkuria meren pohjassa.
  • Syytetyille vaaditaan vähintään kahden vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistuksia törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.
  • Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. He sanovat, että kyseessä oli vahinko.
  • Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen seurasi tässä jutussa oikeudenkäyntiä Helsingin käräjäoikeudessa.
Päivi Happonen

Oikeudenkäynnin ensimmäinen päivä ohi

Eagle S -alukseen liittyvän oikeudenkäynnin ensimmäinen päivä on päättynyt Helsingin käräjäoikeudessa.

Yle Uutiset käsittelee oikeudenkäyntiä tänään radion ja television uutislähetyksissä.

Oikeudenkäynti jatkuu ylihuomenna keskiviikkona.

Kiitos, kun seurasitte tätä hetki hetkeltä -päivitystä tänään.

Päivi Happonen

”Komentosilta on laivan takaosassa”

– Eagle S on valtavan pitkä alus, syyttäjä Mannerhovi sanoo ja näyttää kuvaa Eagle S -aluksesta.

Komentosilta on laivan takaosassa syyttäjän mukaan.

Oikeussalin seinälle heijastetussa aluksen kuvassa näkyy keltaisia alueita, ja puolustuksen mukaan niillä alueilla voi aluksen kannella liikkua.

Laivan keskiosasta pääsee paikkaan, jossa ankkurin voi nähdä.

Toisen perämiehen puolustus huomauttaa, että perämies työskentelee ”kaukana ankkureista”.

Syyttäjän mukaan komentosillalla oleva henkilö ei voi tehdä visuaalisesti havaintoja ankkurista.

Syyttäjä lähtee siitä, että laivalla olevan henkilökunnan olisi pitänyt huomata ankkurin putoaminen siitä, että aluksen vauhti hidastui.

Syyttäjän väite on, että aluksessa oli jarrumekanismi, jonka olisi ensisijaisena varmistuksena pitänyt varmistaa, ettei ankkuri putoa.

– Se oli niin ruosteessa, ettei se toiminut kunnolla, syyttäjä toteaa.

Päivi Happonen

Intialainen perämies kommentoi syytteitä medialle

Eagle S -aluksen toinen perämies, intialainen Santosh Kumar Chaurasia.
Intialainen perämies kiistää syytteet kuten muutkin syytteessä olevat merimiehet. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Eagle S -aluksen toinen perämies, intialainen Santosh Kumar Chaurasia kommentoi syytteitä iltapäivällä lyhyen tauon aikana tiedotusvälineille oikeussalin ulkopuolella.

– Kyse oli tavanomaisesta merionnettomuudesta. Olen toiminut parhaan kykyni mukaan. Luotan, että suomalainen oikeus ratkaisee asian reilusti, Chaurasia sanoi toimittajille.

Perämies ei halunnut tarkemmin ottaa kantaa siihen tilanteeseen, jossa suomalaiset viranomaiset esittivät kysymyksen alukselle, ovatko aluksen ankkurit kiinni.

Yle julkaisee myös toisen perämiehen nimen tässä vaiheessa, koska hän lausui julkisuuteen Eagle S -aluksen tapahtumista.

Päivi Happonen

Puheenjohtaja keskeyttää useita kertoja varustamon asianajajan

Eagle S:n varustamon asianajaja Herman Ljungberg on nyt äänessä oikeudessa.

Mies on tullut tutuksi lausuntojensa myötä rikosprosessissa.

Hän aloittaa puheenvuoronsa kuvailemalla Eagle S -alukseen kohdistunutta tutkintaa.

– 65 päivää tutkittiin, lopputulos on aika vaatimaton, Ljungberg heittää.

Ljungberg toistaa vaatimuksen, ettei juttua pitäisi käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa, vaan merioikeudessa.

”Vähän tuntuu, että tämän annettiin tapahtua”

Oikeuden puheenjohtaja keskeyttää Ljungbergin useita kertoja.

Puheenjohtaja pyytää asianajajaa puhumaan sellaisia asioita, joita ei ole tullut vielä esiin muiden puolustajien puheessa.

– Saanko jatkaa, Ljungberg sanoo.

Hän saa luvan jatkaa ja selostaa edelleen lakia, jonka mukaan Suomi ei ole toimivaltainen tässä asiassa.

Oikeuden puheenjohtaja sanoo hänelle ja muille salissa oleville, että oikeuden täytyy ottaa vastaan näyttö tässä asiassa, ja sen jälkeen voidaan tehdä päätös toimivalta-asiasta.

Oikeutta johtava tuomari keskeyttää useita kertoja asianajaja Ljungbergin, joka jatkaa puhettaan oikeussalissa.

Hän pitää esitelmää esimerkiksi rantavaltioiden oikeuksista tässä tapauksissa.

Varustamon asianajaja ottaa kantaa myös kaapelivaurioihin.

– Suomessa ei tapahtunut vakavaa vaaraa energianhuollolle, hän sanoo. Estlink 2 -kaapelia pitkin sähköä menee Suomesta Viroon.

Asianajaja katsoo, ettei Suomessa syntynyt konkreettista vaaraa kaapelirikosta.

– Kummallista on, että sähkön hinta laski kaapelivaurion seurauksena, asianajaja toteaa oikeudelle.

Asianajaja sanoo, että täällä on todettu, että ”alus olisi tullut vapaaehtoisesti” Suomeen.

– Tulli ainakin katsoi, että alus on pakotettu Suomeen. Se päätti, ettei aloita rikostutkintaa, koska alus on pakotettu Suomeen, lausuu varustamon asianajaja Ljungberg.

Asianajaja Ljungberg ottaa kantaa siihen, että kaapeleiden sijannit ovat tyypillisesti salaisia.

– Jos kaapelien sijainnit ovat salaisia, miten he [merimiehet] osaavat välttää niitä, asianajaja ihmettelee.

– En halua sanoa, mutta vähän tuntuu, että tämän annettiin tapahtua. He [Suomen viranomaiset] tiesivät, että alus kulkee tällä alueella ja siellä ovat nämä kaapelit.

”Kiitos, että pääsin edustamaan”

Alun perin oli epäselvää, saako Eagle S:n varustamo olla osallisena lainkaan tässä oikeudenkäynnissä.

Asianajaja Herman Ljungberg sanoo, että viime keskiviikkona selvisi, että hän saa tulla mukaan oikeudenkäyntiin.

– Kiitos, että pääsin edustamaan varustamoa, hän sanoo.

Ljungberg sanoi viime viikolla Ylelle, että on epäselvää, päästääkö oikeus hänet mukaan tähän oikeudenkäyntiin.

Päivi Happonen

Alus tuli vapaaehtoisesti Suomen alueelle, sanoo syyttäjä

Syyttäjä pitää oikeudessa nyt asiaesittelyä.

Se tarkoittaa sitä, että syyttäjä käy läpi syytteisiin liittyviä tapahtumia omasta näkökulmastaan.

Syyttäjä toteaa, että Eagle S siirtyi Suomen aluevesille kapteenin päätöksellä sen jälkeen, kun suomalaiset viranomaiset olivat alusta kehottaneet siihen.

– Kapteeni olisi voinut toimia toisin, sanoo valtionsyyttäjä Heidi Nummela.

Jos alus ei olisi tullut vapaaehtoisesti, siihen olisi voitu syyttäjän mukaan kohdistaa toimia.

Suomen Rajavartiolaitoksen alus sai joulupäivänä näköyhteyden Eagle S -alukseen.

– Alus liikkui ja ankkuri roikkui vedessä. Aluksen reitti kulki kohti seuraavaa kaapelia, syyttäjä kuvailee oikeudessa kriittistä tilannetta Suomenlahdella.

Syyttäjät Mikko Larkia ja Heidi Nummela kommentoivat oikeusistunnon tauolla Eagle S -oikeudenkäyntiä ja rangaistusvaatimustaan.

Syyttäjä syyttää miehistöä valehtelusta

Syyttäjän mukaan aluksen miehistö oli epärehellinen, kun Suomen viranomaiset kysyivät alkuun, onko ankkuri paikallaan.

– Aluksen miehistö antoi totuuden vastaista tietoa ankkurista, Nummela sanoo.

Aluksen toisen perämiehen puolustus otti kantaa tähän jo aiemmin tänään oikeudessa.

Puolustus totesi, että perämies oletti ankkurin olevan paikallaan, kun hänelle osoitettiin kysymys ankkurista.

– Suomen viranomaiset tiedustelivat rutiiniluontoisesti, ovatko aluksen ankkurit ylhäällä ja varmistettuna. Perämies on vastannut, että kyllä ankkurit ovat ylhäällä ja varmistettuna, toisen perämiehen puolustus lausui aiemmin oikeudessa.

– Perämies vastasi tiedusteluun parhaan ymmärryksensä mukaan, hän ei ole tietoisesti vastannut väärin.

Puolustuksen mukaan alus oli nostanut Venäjältä lähtiessään ankkurit ylös, eikä niitä ollut laskettu konepysäytyksen aikana.

Syyttäjä on tiukkana oikeudessa.

– Tällä puolella pöytää on vaikea ymmärtää, ettei tilannetta ole käyty tarkistamassa, kun ankkureista on kysytty, Nummela sanoo.

Monenlaista vahinkoa aiheutunut, sanoo syyttäjä

Syyttäjä toistaa saman, mitä syytteessäkin jo todettiin.

– Kun alusta pyydettiin nostamaan ankkuri, niin havaittiin, että se puuttuu kokonaan.

Eagle S on aiheuttanut monenlaista vahinkoa, katsoo syyttäjä.

– Omaisuutta [kaapeleita] on vahingoittunut, on aiheutettu vakavaa vaaraa sähkönjakeluun ja tietoliikennekaapeleille.

Päivi Happonen

Syyttäjä: Suomella on oikeus käsitellä syytteet

Syyttäjät vastaavat nyt puolustuksen esittämään väitteeseen, jonka mukaan Suomella ei olisi toimivaltaa käsitellä näitä syytteitä.

Syyttäjä katsoo, että Suomella ja Helsingin käräjäoikeudella on toimivalta eli oikeus käsitellä rikossyytteet tässä oikeudenkäynnisä.

– Suomalaisilla viranomaisilla on ollut toimivalta [tehdä tutkintatoimia], kun alus on tullut Suomen alueelle vahinkojen selvittämiseksi, aluesyyttäjä Mikko Larkia sanoo oikeudessa.

Eelis Bjurström

Syyttäjä: Onko tosiaan mahdollista, että ankkurin raahaamista ei aluksella kukaan huomannut?

Syyttäjät Mikko Larkia ja Heidi Nummela antoivat oikeudenkäynnin tauolla haastattelun medioille.

– Jos alus vetää useita tunteja, 90 kilometriä, perässään ankkuria, niin onko tosiaan mahdollista, että sitä ei kukaan huomaa, syyttäjät ihmettelivät.

Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Jesse Mäntysalo kysyi syyttäjiltä, onko syyttäjän näkökulmasta kyse siitä, että syytetyt olisivat olleet törkeän huolimattomia eivätkä tieten tahtoen olisi halunneet rikkoa kaapeleita.

Nummela vastasi siihen:

– Syytteet törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä perustuvat siihen, että teot ovat tahallisia. Lähdemme siitä, että tässä mielessä ne ovat tahallisia.

– Emme lähde siitä, että joku olisi yön pimeydessä käynyt pudottamassa tahallaan sen ankkurin rikkoakseen niitä kaapeleita, vaan siitä, että on laiminlyöty sellaisia ehdottomia velvollisuuksia, joilla estetään tapahtunut.

Syyttäjät eivät ota syytteissään kantaa siihen, onko tapauksessa kyse Venäjän hybridivaikuttamisesta Suomessa vai ei.

Törkeästä tuhotyöstä voi tuomita korkeintaan kymmenen vuotta, vähintään kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. Syyttäjien rangaistusvaatimus on lähellä minimiä, kaksi ja puoli vuotta vankeutta.

Miksi näin, Ylen toimittaja Mäntysalo kysyy.

– Asia voi tietysti vielä tarkentua käsittelyn aikana, mutta tästä kuitenkin on lähdetty liikkeelle, Larkia vastasi.

Päivi Happonen

Oikeudenkäynti kiinnostaa kansainvälisiä tiedotusvälineitä

Kansainväliset mediat ovat uutisoineet tänään Eagle S -oikeudenkäynnistä Suomessa. Suuri uutistoimisto Reuters on tehnyt oikeudenkäynnistä päivittyvää artikkelia. Reuters muun muassa kirjoittaa, kuinka kapteeni Davit Vadatchkoria on Ylellä vakuuttanut tapahtuneen olleen vahinko. Tapauksesta kirjoittaa myös saksalainen ARD.

Täällä oikeustalolla on kotimaisten tiedotusvälineiden lisäksi ainakin Puolasta toimittaja ja kuvaaja.

Päivi Happonen

Perämies kommentoi tapahtumia Ylelle: Uskomme, että oikeus toteutuu

Toinen perämies  Robert Egizaryan antaa haastattelua toimittajalle.
Ensimmäinen perämies Robert Egizaryan kommentoi tapausta Yle Uutisille oikeustalon käytävällä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Eagle S -aluksen kapteeni Davit Vadatchkoria on kommentoinut julkisuudessa kaapelirikkoja Svenska Ylen ja Yle Uutisten haastattelussa.

Aluksen ensimmäinen perämies, georgialainen Robert Egizaryan ei ole kommentoinut Eagle S -aluksen tapahtumia aiemmin julkisuudessa.

Hän antoi maanantaina oikeustalolle Ylelle haastattelun.

Perämies Egizaryan sanoo, että hän ei ole syyllistynyt rikokseen.

– Olemme varmoja syyttömyydestämme. Se [kaapelirikot] oli onnettomuus. Olemme tehneet tutkijoiden kanssa alusta asti yhteistyötä. Kunnioitamme oikeutta, ja luotamme tähän oikeusprosessiin. Uskomme, että oikeus toteutuu.

– Se oli vain yksi merellä tapahtunut onnettomuus, sanoi Ylelle ensimmäinen perämies Robert Egizaryan.

Yle julkaisee tässä vaiheessa uutisointia perämiehen nimen, koska hän kommentoi Eagle S -aluksen tapahtumia nyt julkisuudessa.