Maavoimat palauttaa jalkaväkimiinat käyttöön jo ensi vuoden tammikuussa.
– Tammikuusta alkaen ensi vuonna lähdetään kehittämään, että jalkaväkimiinat pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti käyttöön täydentämään meidän puolustusjärjestelmää, kertoo maavoimien pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen.
Jalkaväkimiinat poistuivat käytöstä vuonna 2012 voimaan astuneen Ottawan sopimuksen myötä. Suomi irtautui sopimuksesta heinäkuussa ja tammikuun 10. päivä päättyy kuuden kuukauden odotusaika miinankieltosopimuksesta irtautumisesta.
– Sen jälkeen meillä on mahdollisuus jo käyttää jotakin meidän nykyisiä välineitä, kuten vaikka viuhkapanosta, jonka nimi ennen vanhaan oli viuhkamiina, Mikkonen lisää.
Mikkosen mukaan samaan aikaan selvitetään mahdollisuutta myöhemmässä vaiheessa hankkia kehittyneempiä miinoja, jotka olisivat esimerkiksi kaukolevitteisiä tai etähallittavia ja varustettuina erilaisin sensorein.
Ennen miinankieltosopimusta Suomella oli käytettävissä noin miljoona yksinkertaista jalkaväkimiinaa. Nyt tavoite olisi päästä samalle tasolle.
Aiemmin puolustusvoimat valmisti miinat itse, mutta jatkossa niitä pyrittäisiin ostamaan kotimaiselta puolustusteollisuudelta.
Maavoimat kertoi maanpuolustuksen uudistamisesta ja maavoimien kehittämisestä mediatilaisuudessa Helsingissä. Jalkaväkimiinojen palauttamisen ohella maavoimilla on käynnissä lukuisia materiaalihankkeita.
Miehittämättömät ajoneuvot käyttöön – tuotantolinja Suomeen
Jalkaväkimiinojen käyttöönotto on yksi reaktio, joka on seurannut Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Ukrainan sodan opit ja Venäjän aggressiivinen asenne sekä Naton Euroopan puolustuksen vahvistaminen ovat saaneet aikaan valtavan muutoksen. Se näkyy tulevina vuosina Suomen maavoimissa massiivisina lisähankintoina ja uuden sotateknologian käyttöönotossa.
Maavoimien laajamuotoisempi kehittäminen alkoi Välimäen mukaan kesällä 2022, kun saman vuoden keväänä hallitus oli sopinut puolustusvoimien noin kahden miljardin euron lisärahoituksesta vuosille 2023–2026.
Ensimmäinen satsaus tehtiin heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja jo ennen kuin Suomi virallisesti haki Nato-jäsenyyttä toukokuussa 2022. Suomi liittyi Natoon lopulta huhtikuussa 2023.
Puolustusbudjetin kasvattaminen jatkuu.
Mitä puolustusbudjettiin laitetulla rahalla on sitten tehty? Ainakin kalustoa on uusittu ja uusitaan kovasti.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki kertoi maavoimissa meneillään olevista muutoksista. Välimäen mukaan tärkeintä on saada tasapainoinen kokonaisuus.
Myös tulenkäytön nopeus ja tulenkäytön kantamat tulevat muuttumaan.
– Tarkoitan tällä, että Ukrainan kokemusten perusteella me ei olla luopumassa taistelupanssarivaunuista, rynnäkköpanssarivaunuista tai tykistöstä. Mukaan otetaan uusia elementtejä, kuten miehittämättömät järjestelmät, ovat ne sitten maalla tai ilmassa liikkuvia, Välimäki sanoo.
Välimäen mukaan ukrainalaisten ja liittolaisten kanssa tehtävän yhteistyön kautta rakennetaan kykyä erilaisten miehittämättömien järjestelmien erittäin nopealle käyttöönotolle.
– Lähivuosina tulemme näkemään uusien suorituskykyjen testaamisen ja käyttöönoton. Taistelulennokit, tiedustelu- ja tulenjohtolennokit, vastadroonit ja lennokkien torjuntajärjestelmät, täydennysten kuljetukset ja haavoittuneiden evakuoinnit miehittämättömillä maa-alustoilla, kaapeliyhteyksien rakentaminen drooneilla, miinoitteiden ja esteiden raivaaminen miehittämättömillä järjestelmillä, Välimäki listaa.
Alkuvaiheessa erilaisia ja erikokoisia miehittämättömiä aluksia pitää saada riittävä määrä testattavaksi ja vasta sen jälkeen tehdään päätökset niiden hankkimisesta.
– Sen jälkeen tärkeää on saada niille tuotantolinjakyky. Tavoite ilman muuta olisi, että tuotantolinja olisi Suomessa, Välimäki sanoo.
Myös raskaampaa kalustoa uusitaan
Paitsi että yksittäisen taistelijan suojavarustusta on lisätty ja uusittu sirpaleliivein, suojalasein ja muilla välinein, myös jalkaväen taisteluajoneuvoja ollaan uudistamassa. Se tarkoittaa päivitystä muun muassa tela-ajoneuvoihin ja panssaroituihin miehistönkuljetusajoneuvoihin.
Samaan aikaan on päätetty tehdä myös raskaiden raketinheittimien elinjaksopäivitys 2050-luvulle asti, sekä niiden kantaman lisääminen 150 kilometriin. Muutokset tapahtuisivat vuosina 2027–2029.
Myös vuonna 2022 ostettavaksi päätettyjä K9-panssarihaupitseja on hankittu lisää.
Välimäen mukaan ehkä suurin hankintakokonaisuus tulee olemaan rynnäkköpanssarivaunut, joilla korvataan vanhat venäläiset BMP-2 -vaunut.
Tässä on listattuna vain osa satsauksista.
Vaihtuuko rynnäkkökiväärin kaliiperi?
Päätöksiä rynnäkkökiväärin kaliiperista tehdään tänä syksynä.
– Maavoimat saa testierän uudesta 5.56 eli Nato-kaliiperin rynnäkkökivääristä ensi keväänä. Sen perään tulee vielä 7.62 Nato -kaliiperin rynnäkkökivääri, kertoo jalkaväen tarkastaja eversti Ari Lehmuslehti.
Tähän saakka Suomen puolustusvoimissa on käytetty 7.62 kaliiperin rynnäkkökivääreitä.
Mediatilaisuudessa kerrottiin, että myös kevyt konekivääri 7.62 oltaisiin korvaamassa lähiaikoina ja siitä on hanke meneillään.
Korjattu juttua klo 19.47. Jutussa kerrottiin virheellisesti että Suomi erosi Ottawan sopimuksesta viime vuonna. Suomi erosi sopimuksesta heinäkuussa.