Joensuulainen Martti Vaskonen on pitkän linjan vasemmistolainen ja ollut viisi kertaa Suomen Kommunistisen Puolueen ehdokkaana eduskuntaan.
Nyt eläkkeellä Vaskonen matkustaa edelleen Venäjällä – huolimatta siitä, että hän joutuu ajamaan Norjan tai Viron kautta tai että Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Hän ei piittaa siitäkään, että ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi maan turvallisuustilanne on vaikeasti ennakoitava ja voi muuttua nopeasti. Johtava asiantuntija Antti Vaaras ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä korostaa, että jokainen kuitenkin tekee itse oman matkapäätöksensä ja on siitä vastuussa.
Ministeriön suositus saa toisinajattelijalta hymähdyksen, hänen mielestään kansalaisten ei kannattaisi noudattaa ”vääriä ohjeita”.
– Jos johtajat toimivat väärin, silloin kansalaisten täytyy toimia oikein eli rakentaa vuorovaikutusta. Siihen on täydet mahdollisuudet, Vaskonen perustelee.
Ulkoministeriön suosittelemasta matkustusilmoituksesta hätätilanteiden varalta Vaskonen ei ole kuullutkaan.
– Vaarallisempaa on olla Suomessa nykyisen terveydenhuollon varassa, ei Venäjällä yhtään sen vaarallisempaa ole, Vaskonen kuittaa.
Kohta hän suuntaa taas itänaapuriin.
Matkakassa kuljetettava mukana
Keväällä Vaskonen teki kuukauden pituisen automatkan Venäjälle: Norjan kautta Murmanskiin ja Karjalan halki Viroon. Syyskuussa mies lähtee kiertämään samoilla seuduilla toisin päin, etelästä pohjoiseen.
Matkoilla hän kiertelee paikkoja, kuvaa nähtävyyksiä, seurailee paikallista elämänmenoa ja tapaa tuttavia Karjalassa.
Kokenut matkaaja listaa tarvittavat dokumentit: passi, viisumi, maahantulokortti, matkaterveysvakuutus ja lisäksi lääkereseptit. Auton kanssa vaaditaan ajokortti, rekisteriote ja tullaus, lisäksi liikennevakuutus on ostettava Venäjän puolelta.
Ainoana ongelmana nyt Venäjälle matkatessa Vaskonen pitää rahaa. Koska pankkiyhteyksiä länteen ei ole, majoituksia ei voi varata tai maksaa netissä eikä kansainvälisiä luottokortteja voi käyttää. Siksi suomalainen kuljettaa koko matkakassaa mukana käteisenä, jota vaihtaa rupliin.
Toisin kuin luulisi, Vaskonen osaa venäjän kieltä vain auttavasti. Matkoilla hän käyttää asiointiapuna puhelimen kääntäjäsovellusta. Viime reissulla mukana oli kielitaitoisempi suomalaistuttava.
Sotilaita ja poliiseja näkyi vähän
Sota näkyy Luoteis-Venäjällä vain vähän. Kerran samassa hotellissa yöpyi rintamalle matkaavia sotilaita. Poliiseja Vaskonen kertoi nähneensä yllättävän vähän.
Kasvanut terrorismin uhka näkyi rautatieasemalla, jossa sisääntulijoiden matkatavarat läpivalaistiin kuin lentoasemalla. Muutoin venäläiset elivät Vaskosen silmin normaalia elämää, eikä hän kohdannut vihamielistä suhtautumista suomalaisia kohtaan.
– Ei ketään kiinnostanut, Vaskonen hymähtää.
Miten venäläiset suhtautuivat sotaan Ukrainassa?
– Kaikki toivovat, että sota jollakin tavalla loppuu ja Suomen ja Venäjän välit normalisoituvat. He ymmärtävät, että taustalla on paljon politiikkaa. Aika ratkaisee sen, Vaskonen kertoo keskusteluistaan lähinnä Karjalassa.
Putinistin leima ei hätkäytä
Vaskosen mielestä sota Ukrainassa on geopolitiikkaa ja johtuu Venäjän reaktiosta Naton itälaajenemiseen.
Onko Vaskonen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja hänen hallintonsa kannattaja?
– Niitä leimoja tarvitaan aina, että voidaan välttää todelliset asiat. Milloin on stalinisti, milloin putinisti, milloin fasisti, mutta jos halutaan keskustella asioista, puhuttaisiin vaikka Suomen ja Venäjän välisistä suhteista, Vaskonen vastaa.
Moni suomalainen pitää itäturismia tällä hetkellä paitsi riskialttiina, myös Venäjän hyökkäyssodan tukemisena.
– Käsitykset muuttuvat varmasti sitä mukaa, kun Suomen talous heikkenee, Vaskonen ennustaa.
Hänen mielestään Venäjä ei ole uhka Suomelle, mutta Suomen liittyminen Natoon kärjistää vastakkainasettelua ja riskit konflikteille kasvavat.
Kotona pelkäämisen sijaan Vaskonen hyppää autonsa rattiin ja suuntaa itään, sillä hän luottaa Venäjän suhteen enemmän omiin kokemuksiinsa kuin mediaan.