Ajankohtaisia EU-keskusteluja tarjoava Eurooppa-foorumi on käynnissä Turussa kahdeksatta kertaa. Nyt se juhlistaa Suomen 30:tä vuotta Euroopan unionin jäsenenä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb esitti viime viikonloppuna oman näkemyksensä Suomen itsenäisyydestä ja EU:hun liittymisestä vuonna 1995.
Hän totesi, että Suomi sai suvereniteettinsa ja itsemääräämisoikeutensa takaisin täysin vasta, kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.
Yle poimi tapahtumasta kolme näköalapaikalla olevaa ihmistä: EU-suurlähettiläs Erkki Liikasen (sd.), europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) ja suuren valiokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin (kok.)
Kysyimme heiltä kaksi kysymystä, joista toinen liittyy 30-vuotisjuhlaan ja toinen Ukrainan rauhanprosessiin.
Erkki Liikanen, EU-suurlähettiläs
1.
Suomen ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen jakaa presidentti Stubbin kanssa näkemyksen siitä, mikä merkitys EU:hun liittymisellä oli Suomelle. Itsemääräämisoikeuden sijasta hän kuitenkin puhuu tasavertaisuudesta.
– Vuoteen 1995 asti suhteemme olivat aina erityisjärjestelyjä. Halusimme liittyä EFTAan, mutta se ei käynyt naapurille, vaan meidän piti olla liitännäisjäsen. Pääsimme paikalle, mutta emme kokouspöydän ääreen.
EU-jäsenyys toi Liikasen mielestä historiallisen muutoksen.
– Saimme Suomi-nimiplakaatin, mikrofonin ja tuolin. Sitä ennen meillä ei ollut paikkaa sen pöydän ympärillä, missä päätökset tehtiin.
Liikanen muistuttaa, että Stalinin varjosta on ollut pitkä matka Euroopan neuvostoon.
– Paasikivi ja Kekkonen tekivät meille tilaa asteittain. Pääsimme YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
2.
Erkki Liikanen näkee Suomen ja Ukrainan vaiheiden yhtäläisyyden: kummankin maan sodan piti olla läpihuutojuttu.
Mutta Ukrainan aluemenetyksiä hän ei halua ennustaa.
– Tähän keskusteluun minä en lähde.
Ville Niinistö, europarlamentaarikko
1.
Ville Niinistö pitää presidentti Stubbin näkemystä Suomen itsemääräämisoikeudesta oikeana.
– Kylmän sodan aikana rajoitimme vapaaehtoisesti vapauttamme, jotta Neuvostoliiton uhka oli pienempi. Suomettumisen kulttuuri kavensi demokraattista keskustelua ja kansalaistenkin vapauksia.
Niinistö kutsuu aikaa epäterveeksi, mutta muodollisesti suvereenisuutta ei silloinkaan voinut ottaa Suomelta pois.
– 1990-luvulla Suomi sai rohkeuden tehdä vapaammin, mitä halusi. Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston aikana teimme kompromisseja säilyttääksemme itsenäisyyden.
Niinistön mielestä ajasta pitää oppia, jotta Suomi ei enää joudu samaan tilanteeseen.
2.
Ville Niinistö ei suhtaudu mahdollisiin Ukrainan aluemenetyksiin itsestäänselvyytenä.
– Jos Eurooppa tukee Ukrainaa entistä päättäväisemmin ja pakotteita Venäjää kohtaan kiristetään, Venäjän talous joutuu syvään taantumaan. Meillä on edelleen mahdollista saavuttaa rauha, joka kunnioittaa täysin Ukrainan suvereniteettia. Silloin Venäjä joutuisi myös vastuuseen sotarikoksista.
Silti Niinistö myöntää, että nykytilanteessa näyttää vaikealta työntää miehittäjä pois vallatuilta alueilta.
– Realismia voisi olla se, että Ukrainalle varmistuisi täysi oikeus liittyä Euroopan unioniin ja Natoon.
Toimintamalliksi Niinistö tarjoaa sitä, että Ukraina suostuu tulitaukoon, jossa rintamalinja jäädytetään. Aluekysymykset ratkaistaisiin vasta myöhemmin.
– Aika auttaisi välttämään kovat myönnytykset. Näin väistettäisiin se, että Yhdysvaltain presidentti painostaa Ukrainan Venäjän presidentin tahtoon.
Saara-Sofia Sirén, suuren valiokunnan puheenjohtaja
1.
Saara-Sofia Sirén on samaa mieltä presidentti Stubbin kanssa. EU-jäsenyys on hänestä konkreettinen osoitus siitä, että Suomi teki itse itseään koskevat päätökset.
– Suvereniteettimme konkretisoitui vuonna 1995, kun Suomesta löytyi päätöksentekokykyä.
2.
Ennen alueluovutuksista puhumista Sirén haluaa keskittyä siihen, että Ukrainaan saadaan tulitauko ja aidot neuvottelut.
– Ei voi olla niin, että Venäjä saa brutaalilla, laittomalla hyökkäyksellä tavoitteensa läpi.
Sirénin mielestä nyt on ensisijaista varmistaa, että Eurooppa on yhtenäisesti Ukrainan tukena.
Jutun kommentointi suljettu etuajassa moderoinnin ruuhkautumisen takia.