Ilmalaivat toimivat kylmässä ja se kiinnostaa Natoa – joensuulaiselle Kelluulle miljoonapotti

Kevyet miehittä­mättömät ilmalaivat on huomattu päteviksi myös sotilas­käytössä, vaikka ne kehitettiin siviili­toiminnan kartoitus­lentoihin. Kelluu avaa tänä vuonna uusia tukikohtia.

Kelluun alukset ovat yhtiön omistuksessa ja operoimia. Video: Heikki Haapalainen / Yle, Mikko Savolainen / Yle

Ilmalaivoja valmistava joensuulainen Kelluu laajentaa toimintansa jopa kolmeen uuteen maahan tänä ja ensi vuonna. Kelluu toimii tällä hetkellä Suomen lisäksi Ruotsissa.

Yritys sai kesän jaossa yli 930 000 euron avustuksen ely-keskukselta. Sitä käytetään toiminnan laajentamiseen.

Toimii kylmässä drooneja paremmin

Kelluu kehittää ja operoi miehittämättömiä ilmalaivoja. Sillä on tällä hetkellä neljä tukikohtaa Suomessa ja yksi Ruotsissa.

– Tänä vuonna avataan vielä yksi tai kaksi uutta tukikohtaa, kertoo toimitusjohtaja Janne Hietala.

Yhtiö osallistui aiemmin kesällä Naton Suomessa järjestämään Atlantic Trident -harjoitukseen ja toinen samanlainen rupeama on tulossa.

Kelluun ilma-alukset ovat niin sanottua kaksikäyttöteknologiaa eli niitä käytetään sekä siviili- että sotilaskäytössä. Drooneihin verrattuna ne lentävät pitkään ja sietävät kylmää.

Ilmalaivan etuosa näkyy kuljetuskontista.
Kelluu suojaa innovaatiotaan, eikä ole antanut kuvata ilmalaivojen telakkaa. Kuvan ilmalaiva on kuljetus- ja säilytyskontissa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Nato on kiinnostunut Kelluun ilmalaivoista siksi, että ne toimivat arktisissa oloissa. 11-metriset, vedyn avulla leijuvat alukset liikkuvat äänettömästi. Alukset on kehitetty Pohjois-Karjalan talvissa, ja ne pystyvät olemaan ilmassa hyvin pitkiä aikoja.

– Kun laitteet kehitetään näihin oloihin, niillä pärjää pohjoisessa. Olennaista on vedyn käyttö, sillä se on toimivampaa kuin aiemmin käytetty helium, selittää Hietala.

Vihreät näkymät

Nyt saatu reilun 900 000 euron avustus käytetään sotilasteknologian kehitystyöhön, mutta myös alusten siviilikäyttö on Kelluulle edelleen tärkeää.

– Ympäristökartoitukset pitkien lentojen avulla, ja siitä saatava data ovat meidän arvojemme mukaista toimintaa, summaa Hietala.

Esimerkiksi metsien tilaa ilmasta seuraamalla saadaan tärkeää tietoa ympäristöstä.

Hietalan mukaan Kelluu omistaa itse aluksensa ja tukikohtansa eikä suunnittele teknologian myymistä.