Itse kauhottavat irtokarkit ovat jo kauan olleet itsestäänselvyys kauppojen valikoimassa, ja nyt myös irtopakasteet tekevät vahvasti tuloaan ruokakauppoihin.
Niistä voi valita juuri haluamansa määrän erilaisia pakasteita, kuten friteerattuja sipulirenkaita, mozzarellatikkuja, äyriäisiä tai makeita mocheja.
Tuotteita voi ostaa vaikka vain yhden aterian tarpeisiin. Kokonaista pakettia tai pussia ei tarvitse viedä kotiin.
Kaupan hyllyllä näkyy, miten ihmisten syömis- ja kulutustottumukset muuttuvat, kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska.
– Ei haluta tai kyetä suunnittelemaan kovin pitkäjänteisesti syömistä. Se on entistä impulsiivisempaa. Ruokaa saatetaan ostaa vain yhdeksi kerraksi.
Wilskan mukaan sama ilmiö näkyy myös muissa ostopäätöksissä.
– Tutkimusten mukaan impulsiivisuus on nykyään ominaista kaikelle kulutuskäyttäytymiselle. Mennään sen mukaan, mikä fiilis tänään on, Wilska arvioi.
”Ruokakauppojen ja ravintoloiden raja on nykyään häilyvä”
K-Citymarket Tammiston kauppias Kimmo Sivonen kertoo, että irtopakasteilla on hyvä menekki ja niitä ostavat etenkin nuoret aikuiset.
Wilskan mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, miten eri tavoin eri sukupolvet ostavat ja valmistavat ruokaa.
– Vanhemmat sukupolvet on kasvatettu ”marttamaisten” ohjeiden mukaan suunnittelemaan ruuanvalmistusta pitemmällä tähtäimellä. Kun ruokaa tekee ison määrän kerralla, sitä voi säilöä ja syödä useana päivänä, pohtii Sivonen.
Sivonen tilasi irtopakastehyllyt Vantaalla sijaitsevaan markettiinsa marraskuussa 2023.
Sittemmin irtopakasteita kauppoihin myyvä Huurre Herkut on toimittanut pakastehyllynsä seitsemään muuhun kauppaan.
Yksi niistä on K-Supermarket Tripla. Kauppias Petri Miettinen kertoo, että ruokakauppojen ja ravintoloiden raja on nykyään häilyvä.
– Ihmiset haluavat ostaa täsmäainekset gourmet-tyyppiseen ruokaan, jonka valmistavat itse kotona. Irtopakasteena voi ostaa esimerkiksi hintavaa kampasimpukkaa ainoastaan yhteen ateriaan, Miettinen kertoo.
Wilska uskoo, että koronapandemian vaikutus näkyy edelleen ihmisten ruokatottumuksissa ja kauppojen tarjonnassa.
– Pandemian aikaan Wolt-kuskit toivat ravintolaruokaa kerta-annoksina koteihin, ja monet ravintolat alkoivat myymään annoksiaan ruokakaupoissa. Voi olla, että nuoret tottuivat siihen, sanoo Wilska.
”Nuoret tykkäävät fingerfoodista”
Tämän vuoden loppuun mennessä Huurre herkkujen irtopakasteita pitäisi tulla vielä neljään uuteen kohteeseen.
Toimitusjohtaja Hannu Lehtisen mukaan kysyntää on nyt enemmän kuin mihin hän pystyy vastaamaan.
– Kyselyjä on tullut jo kilpailevista ruokakauppaketjuista.
Lehtinen otti mallia bisnekseensä Keski-Euroopasta, jossa irtopakasteet ovat jo pitkään olleet monien kauppojen valikoimassa.
– Esimerkiksi nuoret tykkäävät ”fingerfoodista”. Sormin naposteltavaa ruokaa on aika vähän kuluttajapakkauksissa, Lehtinen miettii.
Wilskan mukaan marketeissa näkyy myös se, että Suomessa on yhä enemmän yksin asuvia sekä lapsettomia pariskuntia. Heille yksittäiskappaleet voivat sopia paremmin kuin jättipakkaukset.
– Ruokaa ostetaan vähemmän kerrallaan siksi, että kotitalouksien koot ovat aiempaa pienempiä, kertoo Wilska.
Myös saman perheen jäsenillä voi olla yksilölliset makumieltymykset.
– Perheaterialla voi olla yhteinen salaatti ja lisuke, mutta joku voi ottaa proteiiniksi irtopakastekanaa ja toinen vaikka äyriäisiä, Sivonen sanoo.
Wilska kuitenkin muistuttaa, että jos perheenjäsenet syövät eri ruokia, se teettää kotikokille enemmän töitä. Hänen mielestään perheaterialla olisi hyvä löytää kompromissiratkaisu, joka sopii kaikille.
– Yhteinen ateria on yhteisöllinen juttu. Se menee jo vähän ääri-individualismin puolelle, jos jokaiselle pitää olla erilaista ruokaa.
