Valtion tukema asuntotuotanto saattaa pudota vain neljäsosaan aiemmasta.
Kyse on markkinahintoja halvemmista asunnoista, joiden rakentamista valtio tukee. Niitä rakennetaan esimerkiksi pienituloisille, vammaisille ja opiskelijoille.
Valtion korkotukea on 2020-luvulla käytetty noin 8 000 asunnon rakentamiseen vuosittain, mutta pian määrä vähenee noin 2 000:een, asiantuntijat arvioivat.
– Arvioisin, että ollaan vähän yli 2 000 asunnon luokassa vuonna 2027, sanoo Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajien Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen.
Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti antaa samansuuntaisen arvion: kenties noin 2 300 asuntoa vuonna 2027.
Muutos on suuri, kun sitä vertaa viime vuoden lukuihin. Tällöin aloitettiin 5 800 vuokra-asunnon ja 2 500 asumisoikeusasunnon rakentaminen sekä lähes 5 000 asunnon peruskorjaus.
Budjettiriihen isoin yksittäinen säästötoimi
Tämä johtuu hallituksen säästötoimista. Hallitus kertoi budjettiriihessä tiistaina, että korkotukilainojen valtuuksista leikataan ylimääräiset 365 miljoonaa euroa. Jo aiemmin oli päätetty, että valtuuksia vähennetään.
Kyseessä oli budjettiriihen isoin yksittäinen säästötoimi.
Valtio on myöntänyt valtuuksia viime vuosina aiempaa enemmän. Tämä johtuu siitä, että rakentaminen on ollut kurimuksessa. Vielä 2010-luvulla valtuudet olivat usein reilustikin alle 1,5 miljardin euron vuosittain.
Tulevina vuosina mennään kuitenkin nopeaan tahtiin selvästi sen alle.
Hallitus päätti budjettiriihessä siirtää 135 miljoonan euron valtuudet vuodelta 2027 ensi vuodelle, mikä pehmentää ensi vuoden tilannetta mutta koventaa vuoden 2027 pudotusta.
Siirron taustalla on muun muassa toivo siitä, että talouskasvu alkaisi vihdoin purra ja markkinoiden asuntotuotanto kiihtyisi.
Rakennusala: edessä voi olla asuntovaje tai jopa asuntopula
Rakennusala on huolissaan muutoksesta.
Vähennys vuodelle 2027 on todella suuri, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.
– Ellei vapaarahoitteinen asuntotuotanto tai asuntotuotanto ylipäätään lähde käyntiin, niin me ajaudumme asuntovajeeseen tai jopa asuntopulaan, Randell sanoo.
Asuntoja rakennetaan nyt alle 20 000 kappaleen vuosivauhtia. Niistä valtion tukemia on nyt siis lähes puolet, eli tuella on ollut tärkeä suhdannetta tasaava rooli.
Rakennusalan työntekijöitä edustava Rakennusliitto on huolissaan myös alan työllisyystilanteesta. Noin kymmenen prosenttia sen jäsenistä sai elokuussa korvauksia työttömyyskassa A-kassasta.
– Mutta todellinen luku on suurempi. Matalasuhdanne on jatkunut sen verran pitkään, että osa on jo pudonnut pois kassapäiviltä. Ja osa työntekijöistä voi olla yleisen YTK-kassan jäseniä, liiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo.
Hallituksen tekemät päätökset isoista infrahankkeista ovat tosin helpottaneet rakentajien työllisyystilannetta – tämän myös Palonen tunnustaa.
Miten käy pienituloisten?
Entä miten käy vuokralaisten, riittääkö alle markkinahinnan tarjottavia vuokra-asuntoja jatkossa tarvitseville?
Ei välttämättä, sanoo Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajien Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen.
– Kun kuitenkin isot kaupungit kasvavat, niin kohtuuhintaisia asuntojakin tulisi olla riittävästi tarjolla. Se tilanne tulee nyt kyllä heikentymään, hän arvioi.
Vuoden 2027 tilannetta on vielä vaikea arvioida, Parkkonen sanoo. On vielä epäselvää, kuinka moni hanke voidaan käynnistää valtion tuella tai ilman sitä. Tähän vaikuttavat muun muassa yleinen korkotaso ja rakentamisen hinta.
– Kaikkea suunnittelemaansa tuotantoa he eivät kyllä pysty käynnistämään, Parkkonen jatkaa.
Yleishyödyllinen Y-säätiö, jonka tehtävä on tarjota asumista muun muassa asunnottomuuden ehkäisemiseksi, perää päättäjiltä pitkäjänteisyyttä.
Y-säätiön mukaan juuri tukivaltuudet ovat olleet ennakoitavia, mutta nyt niiden romautus pohjalukemiin uhkaa rikkoa tuotannon jatkuvuuden.
– Asumisen hinnoista johtuva asunnottomuus on saatu painettua käytännössä nollaan, ja siinä valtion tukemalla asuntotuotannolla on ollut tärkeä rooli. Nyt toivomme, ettei asunnottomuus lähde uudelleen kasvuun, Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo.
Seuraukset jäävät tulevalle hallitukselle
Paljon on kiinni siitä, miten asuntomarkkinatilanne kehittyy.
Nyt markkinoilla on paljon tyhjiä asuntoja. Myös vuokrat ovat pysyneet maltillisina, kun ihmiset ovat varpaillaan eikä kauppa käy – tosin ”maltillisetkin” markkinavuokrat ovat monille pienituloisille liian kovia.
Mikä tilanne on kahden tai kolmen vuoden päästä, kun hallituksen toimet alkavat näkyä, on arvoitus.
– Vaikka jonkin verran ylitarjontaakin nyt on, niin on todennäköistä että se varanto koko ajan tässä hupenee. On mahdollista, että jonkun vuoden päästä meillä on joissakin kaupungeissa nähtävissä asuntopulaa, Kova ry:n Parkkonen ennakoi.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksen mukaan Suomeen tarvittaisiin 31 000–35 000 asuntoa vuosittain, jotta muun muassa väestönkasvusta johtuva kysyntä saadaan tyydytettyä.
Nyt tuotanto on vain noin puolet tuosta määrästä.
Nykyhallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä, että valtuuksien määrää voidaan tarkistaa tilanteen mukaan. Valtuuksia voitaisiin siis jälleen kasvattaa, ellei tämä ratkaisu toimi.
Mutta koska rakentaminen on hidasta, tämän arvioiminen jäänee seuraavalle hallitukselle.