Kova tähtikaarti ratkoo Suomen huippu-urheilun ongelmia – hinta 60 000 euroa

Mikael Granlund, Kerttu Niskanen, Gordon Herbert, Tuomas Sammelvuo ja kymmenet muut huipputekijät asian­tuntija­ryhmän apuna. Kukaan ei saa työstään palkkiota.

Kuvakombossa Mikael Granlund, Gordon Herbert ja Kerttu Niskanen.
Muiden muassa Mikael Granlund, Gordon Herbert ja Kerttu Niskanen auttavat, miten määritellään menestyminen huippu-urheilussa ja mitkä ovat menestykseen johtavat työkalut. Kuva: David Kirouac / AOP, Getty Images, Tomi Hänninen

Mikael Granlund, Kerttu Niskanen, Gordon Herbert, Kari Jalonen, Leo-Pekka Tähti, Olli Ohtonen, Jarmo Riski, Tuomas Sammelvuo, Tuuli Petäjä-Siren.

Siinä pintaraapaisu peräti 37 huippunimen porukasta, jonka Kilpa- ja huippu-urheilun instituutti Kihu on saanut avukseen massiiviseen urakkaan nimeltä Tietotyö huippu-urheilun uudistamiseksi.

Kyse on Kihun opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamasta toimeksiannosta, joka liittyy Pariisin surkeiden olympiakisojen jälkeen käynnistyneisiin suomalaisen huippu-urheilun uudistustoimiin.

Uudistusten yksi osa on edellisen urheiluministerin Sandra Bergqvistin (rkp) nimittämä huippu-urheilun asiantuntijaryhmä. Sen tehtäviin kuuluu määrittää suomalaisen huippu-urheilun kansainväliset menestystavoitteet sekä kriteerit kansainvälisen vaatimustason täyttävälle toiminnalle.

– Tutkimuksemme lopputuote tulee nimenomaan uuden asiantuntijaryhmän avuksi ja työkaluksi. Ainakaan tällä perusteellisuudella esimerkiksi kansainvälistä vaatimustasoa, kansainvälisiä menestystekijöitä tai alan terminologiaa ei ole Suomessa aiemmin määritelty ja dokumentoitu, mikä on hieman yllättävää, sanoo Kihun toimitusjohtaja Arto Kuusisto.

Hänen lisäkseen Kihusta ovat tutkimukseen osallistuneet muun muassa Jari Lämsä, Ville Vesterinen, Maarit Valtonen ja Sanna Pusa, joka on myös uuden sparrausryhmän sihteeri. Olympiakomiteasta mukana ovat olleet huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen ja huippu-urheiluvastaava Tommi Pärmäkoski.

Edellinen yritys ei kestänyt päivänvaloa

Kihun projekti on vielä jossain määrin keskeneräinen; se viimeistellään syksyn aikana. Loppuraportti käy eri lajiryhmillä lausuntokierroksella ennen kuin tilaaja eli ministeriö lopulta saa ja julkistaa sen.

Toimitusjohtaja Kuusisto korostaa, että kaikki määrittelytyössä auttavat henkilöt ovat mukana korvauksetta, mutta tutkimus tehdään Kihussa normaalina palkkatyönä ammattilaisvoimin.

– Ministeriö maksaa tästä Kihulle 50 000–60 000 euroa. Se on työn määrään nähden hyvin kohtuullinen hinta, Kuusisto toteaa.

Samantyyppistä yritelmää selvitystyöksi teki aikanaan jo kuopattu huippu-urheilun muutosryhmä Humu. Lähes 30 000 euroa maksaneen työn laatu ei kuitenkaan kestänyt tarkastelua alkuunkaan.

Matti Heikkinen istuu työmaakopissa puupöydän ääressä kahvimuki kädessään.
Kihu haastatteli muun muassa kaikki kolme aiempaa Olympiakomitean huippu-urheilujohtajaa. Matti Heikkisen työt komiteassa päättyivät pian Pariisin olympiakisojen jälkeen. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Nyt haastatelluista Japanissa työskentelevä lentopallovalmentaja Tuomas Sammelvuo on ainoa, joka kuuluu myös uuteen asiantuntijaryhmään. Kihu on haastatellut myös kaikki Janne Hännisen edeltäjät eli Mika Kojonkosken, Mika Lehtimäen sekä Matti Heikkisen.

Suomalaisille tärkeästä moottoriurheilusta sanansa on sanonut F1-tasolla kisainsinöörinä toiminut Ossi Oikarinen, nuorten urheilijoiden toimeentulosta puolestaan ex-jääkiekkoilija Jyrki Louhi.

Urheilutieteiden professorina Östersundin yliopistossa Ruotsissa toimiva Marko Laaksonen on Suomen ampumahiihtäjien entinen päävalmentaja, Virpi Horttana valmensi taitoluistelija Laura Lepistön maailmaneliittiin.

Ulkomailta mukaan on tullut kolme kovan luokan asiantuntijaa. Öyvind Sandbakk on norjalainen liikuntafysiologian professori. Ola Rönsen on tehnyt urheilulääkärinä pitkän uran Norjan huippu-urheilijoiden parissa. Amerikkalainen Jonathan Finnoff taas on USA:n olympia- ja paralympiakomitean ylilääkäri.