Kela lähetti huhti-heinäkuussa 2024 noin 22 000 toimeentulotukea saavalle kotitaloudelle kehotuksen muuttaa aiempaa halvempaan asuntoon.
Vain kuudesosa noudatti kehotusta, kertoo Kelan tuore selvitys.
Valtaosa muuttamaan ohjatuista kotitalouksista ei muuttanut. Ohjeistuksen saaneista 15 prosenttia eli noin 3 000 noudatti ohjetta.
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelalta kertoo, että yleisintä muuttaminen oli pääkaupunkiseudulla, missä 17 prosenttia ohjeistuksen saaneista muutti.
Muissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa muutti 13 prosenttia ja muualla Suomessa 14 prosenttia.
Alla oleva grafiikka näyttää muuttaneiden kotitalouksien määrän hyvinvointialueittain:
Yhden vanhemman lapsiperheet muuttivat ahkerimmin
Kotitalouksista muuttokehotusta noudattivat yleisimmin yksinhuoltajaperheet.
– Aktiivisimpia muuttajia tämän ohjauksen jälkeen olivat yhden vanhemman lapsiperheet eli heistä 21 prosenttia muutti. Yhden hengen kotitalouksista muuttaneita oli 13 prosenttia, kertoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Vuoden 2024 huhtikuussa voimaan tullut lakimuutos kiristi perustoimeentulotuessa korvattavien asumismenojen ehtoja. Jauhiainen käyttää toimenpiteestä termiä ohjaus, mutta julkisuudessa on puhuttu yleisesti myös muuttokehotuksista. Kela ei voi velvoittaa ketään muuttamaan.
Jauhiainen ei tutkijana halua arvioida lakimuutoksen onnistumista.
Jos kotitalous päättää olla muuttamatta tai sillä ei ole mahdollisuutta tai halua muuttaa, vuokraa ei kokonaisuudessaan oteta huomioon toimeentulotuessa määräajan jälkeen.
– Se toki tiukentaa perheen toimeentuloa. Menoja pitää karsia ja löytää jostain rahat, joista vuokra maksetaan. Monilla se tarkoittaa, että se talous tiukkenee, kertoo Jauhiainen.
Muuttokehotus poisti joustot
Kela vertasi ohjeistuksen saaneiden muuttohalukkuutta myös muiden toimeentulotuen asiakkaiden kanssa.
– Ohjeistuksen saaneiden muuttohalukkuus ei juuri poikkea yleisestä muuttoaktiivisuudesta eli se on noin 14 prosenttia myös muilla toimeentulotuen saajilla, joilla asumismenot ylittävät normin, kertoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Muuttokehotuksen käyttöönotto muutti toimeentulotukiasiakkaiden arkea merkittävästi myös siksi, että se poisti aiemmin käytössä olleet joustot.
Ennen lakimuutosta maaliskuussa 2024 noin 40 prosentilla toimeentulotukea saavista kotitalouksista asumismenot oli huomioitu täysimääräisinä, vaikka ne ylittivät kuntakohtaisen asumisnormin.
Maaliskuussa 2025 vastaava osuus oli enää 17 prosenttia.
Erityisiä perusteita asumismenojen täysimääräiselle korvaamiselle ovat esimerkiksi lapsen etu tai vammaisen henkilön tilantarve.
THL:ssä muuttojen vähäisyys ei yllätä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen kertoo, että muuttokehotusuudistus on näkynyt lisääntyneinä vuokravakuuksien pyyntöinä.
Tämä on näkynyt THL:n toimeentulotuen tilastokyselyn yhteydessä. Siinä on kysytty hyvinvointialueilta asumiskustannusten kohtuullistamisesta.
– Hyvinvointialueille on valunut vuokravakuuspyyntöjä, sillä Kela ei korvaa niitä, kun muutetaan halvempaan mutta ei normin mukaiseen asuntoon, kertoo Saikkonen.
Saikkonen ei ole yllättynyt, että muuttamista on Kelan ohjeistuksen jälkeen tapahtunut näin vähän.
– Uudistus koskee ihmisryhmää, joka on ollut pitkään muutenkin tiukilla taloutensa kanssa. Heillä ei ole välttämättä voimavaroja itsellään tai taloudellisia mahdollisuuksia ihan noin vain muuttaa, kertoo Saikkonen.
Saikkosen mukaan Kelan ohjeistuksella on ajettu hyvin pienituloisia kotitalouksia entistä suurempaan ahdinkoon
– Tulossa on myös toimeentulotuen kokonaisuudistus. Kesäkuussa lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa haluttiin vielä kiristää toimeentulotuen asumisnormeja. Aika huonoltahan tämä näyttää, jos ajatellaan, miten hyvin pienituloisissa kotitalouksissa tullaan toimeen. Tämä syventää köyhyyttä, pohtii Saikkonen.