”Jos edelleen pidät Afrikkaa köyhänä, et kiinnitä maanosaan huomiota. Et ole osa kilpailua.”
Näin palkittu yrittäjä Fadumo Ali päätti LinkedIn-päivityksensä kesän alussa. Tekstin alla oli tyypillinen kuva suurkaupungista: pilvenpiirtäjiä, ruuhkainen liikenneympyrä, iltataivasta vasten tuikkivia hotelli- ja toimistoikkunoita. Mieleeni tulivat Las Vegas ja Singapore. Todellisuudessa kuva oli Nigerian kaupungista Lagosista.
Samoihin aikoihin juristi Rasheka Scott jakoi Linkkarissa vierailustaan Nigeriassa. Hän oli yhtenä pääpuhujana teknologia- ja kasvuyritystapahtuman Slushin sivutapahtumassa Lagosissa. Parrasvaloissa ja paneelikeskusteluissa loistivat peliala ja terveysteknologia. ”Nigeria, lupaavimman maanosan jättiläinen”, Scott kiteytti päivityksessään.
Mutta vasta kolmas päivitys Afrikasta todella pysäytti minut. Tällä kertaa seurasin kuulumisia itäisestä Afrikasta, Somalimaan pääkaupungin Hargeisan kansainvälisiltä kirjamessuilta. Yksi tapahtuman puhujista oli Idil Muhumed, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, jolla on Tiktokissa vajaat 50 000 seuraajaa.
Idilin suosituimpia videoita on katsottu liki 300 000 kertaa. Usein hän istuu autossaan ja avaa kameralle tilastotiedettä englanniksi: mikä ero on riippuvalla ja riippumattomalla muuttujalla, mikä on p-arvo, miten kirjoittaa hyvä tutkimusartikkeli.
Toisin kuin ikääntyvässä Pohjolassa, Afrikan väestö kasvaa.
Monet Idilin seuraajista ovat nuoria afrikkalaisia, jotka rakentavat osaamistaan ja tulevaisuuttaan virallisen koulujärjestelmän ulkopuolelta. Koulutuksen saavutettavuus, tekoäly ja globalisaatio olivat Idilin puheenaiheita myös kirjamessuilla.
Tulevaisuus on Afrikassa. On arvioitu, että 25 vuoden päästä 40 prosenttia kaikista maailman alaikäisistä asuu Afrikassa. Toisin kuin ikääntyvässä Pohjolassa, Afrikan väestö kasvaa, keskiluokka kasvaa, ja vähitellen myös talous kasvaa. Pari vuotta sitten Afrikan osuus maailman bruttokansantuotteesta oli vain pari prosenttia. Tulevaisuudessa tilanne voi olla hyvin toisenlainen.
Jo nyt, moni bisnes kasvaa kohisten, kuten Afrikan musiikkimarkkinat. Teosto kertoo, että vuonna 2023 tilausperustainen musiikin suoratoisto kasvoi Afrikassa 41 prosenttia ja mainosrahoitteinen suoratoisto 62 prosenttia. Kasvun ajureita olivat erityisesti Etelä-Afrikka sekä Egypti, Nigeria, Marokko ja Algeria.
Median Afrikassa korostuvat konfliktit ja korruptio.
Kasvavilla markkinoilla on tilaa. Musiikkialalla tekijänoikeuksien ja kaupallistamisen valvonta on vielä lapsenkengissä – tämän tarpeen ja mahdollisuuden tietää myös immateriaalioikeuksiin erikoistunut juristi Scott. Myös sote-työntekijöiden välittämiseen ja ohjelmistokehittämiseen erikoistunut Ali on kertonut tähtäävänsä kansainvälisille markkinoille. Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa myös Afrikassa.
Idil, Rasheka ja Fadumo jakoivat minulle näkymän Afrikkaan, joka on hyvin erilainen kuin median ja poliitikkojen tapa puhua maanosasta. Mediassa korostuvat konfliktit ja korruptio.
On arvioitu, että kansainvälisen median negatiivisen kuvaston takia, Afrikan maat menettävät vuosittain liki neljä miljardia euroa, sillä Afrikkaan investoimisen riski kuvitellaan todellisuutta suuremmaksi, minkä vuoksi lainakorot ovat korkeat.
Median negatiivisen kuvaston takia Afrikan maat menettävät investointeja.
Suomen politiikassa erityisesti perussuomalaiset puhuvat paljon Afrikasta. Eduskunnan täysistunnoissa vuosina 2015–2022 perussuomalaiset pitivät kolmanneksen puheenvuoroista, joissa mainittiin Afrikka. Näissä puheenvuoroissa Afrikasta puhuttiin esimerkiksi ”Kankkulan kaivona”. Niin ikään puolueen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja kertoi hiljattain A-studiossa pitävänsä afrikkalaisia ”heikkolaatuisina tulokkaina”.
Myös ministeritason ulostulot viestivät minusta, että Afrikkaan ei haluta investoida eikä afrikkalaisia haluta tänne. On pohdintoja pakolaisten valikoinnista, tai ihan viime aikojen valtiovarainministerin suunnitelmat kuristaa muun muassa kehitysyhteistyötä, kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia, pakolaiskiintiötä sekä kotouttamisrahoja.
On hölmöläisen hommaa leikata kehitysyhteistyörahoja, korosti toissa keväänä eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestön Demo Finlandin vt. toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen. Muun muassa Kauppakamari on rohkaissut suomalaisia yrityksiä Afrikan markkinoille. 54 maan maanosasta löytyy erilaisia vaihtoehtoja.
Fadumon sanoin: jos edelleen pidät Afrikkaa köyhänä, et kiinnitä maanosaan huomiota. Et ole myöskään osa kilpailua.
Oy Suomi Ab:lla ei olisi siihen varaa.
Shadia Rask
Kirjoittaja on Kauppakorkeakoulu Hankenin työelämäprofessori, joka on erikoistunut maahanmuuttoon ja työelämän moninaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Korjattu 6.9.2025 kello 8.33: Korjattu leipätekstissä kohta, missä sanottiin että Nigerian pääkaupunki olisi Lagos. Lagos ei ole Nigerian pääkaupunki, vaan Abuja.