Suomen telakoilla pyyhkii hyvin. Tilauksia on, lisää tuntuu tulevan ja työntekijäpulastakin on puhuttu.
Tilanne on monella tapaa parempi kuin vuosikymmeniin.
Näin ruusuista kaikki ei kuitenkaan ole.
Suomen kannattaisi esimerkiksi jäänmurtajia kaupatessaan tarjota kokonaisia aluksia, mieluummin valmiita tuotteita kuin vain laivan osia, sanoo Meriteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Nieminen. Hän on myös Rauma Marine Constuctionsin toimitusjohtaja.
Nieminen nostaa esiin loistoristeilijäiden avaimet käteen -toimitusketjun, josta koko meriteollisuus voisi ottaa oppia. Rakentaa Made in Finland -aluksia, joita ovat muun muassa Raumalla valmistuvat puolustusvoimien tulevat sota-alukset.
– Valmiin aluksen tarjoaminen tekisi meistä uniikin, kuningasmaan meriteollisuudessa, Nieminen sanoo.
Nyt tarvitaan Niemisen mukaan selkeää johtoajatusta siihen, mitä Suomen meriteollisuus tulevaisuudessa myy.
Hitsisaumat suoraksi vedettynä: keskitytäänkö meriteollisuudessa tutkimukseen, kehitykseen ja suunnitteluun, kokonaisten laivojen tekemiseen, vai esimerkiksi vain metallityöhön ja metalliosien tekemiseen.
Risteilyalusten kohdalla toteutuu kokonaisten laivojen tekeminen Suomessa, muutoin näin ei ole. Meriteollisuusstrategia on Niemisen mukaan vanhentunut käsiin.
– Edellinen on tehty silloin, kun koko teollisuudenhaaran ajateltiin olevan auringonlaskun alaa.
Tuolloin isoilla telakoilla tehtiin suuria omistajajärjestelyjä. Turun telakan omistajaksi tuli saksalainen perheyritys Meyer. Helsingin telakan omistus meni aluksi venäläistaustaisille yhtiöille, kunnes kanadalainen Davie osti telakan vuonna 2023.
STX Finlandin lopetettua Rauman telakan, synnytettiin Rauma Marine Constructions. Sen suurin omistaja on tällä hetkellä sijoitusyhtiön kautta Suomen valtio.
Pienempiä telakoitakin joutui monenlaisiin tilanteisiin.
Maailmanlaajuinen markkina tarjoaa nyt kasvua.
– Nyt tarvittaisiin laajempaa sateenvarjoa tueksi.
Nieminen viittaa Suomen valtion tukeen ja valtion näkemykseen meriteollisuuden tulevaisuudesta. Hän painottaa, että muun muassa jäänmurtajaneuvotteluissa valtion edustajia on ollut mukana ja sitä kautta hallintoon on kertynyt lisää oppia.
Ministeri lupaa arvioida ajantasaistamisen tarvetta
Mika Niemisen mukaan monella muulla merkittävällä meriteollisuusmaalla on olemassa selkeät linjat siitä, mitä alalta tulevaisuudessa halutaan.
Suomi on teettänyt erilaisia selvityksiä meriteollisuuden tulevaisuudesta ja teknologian kehityksestä Suomessa. Varsinaista strategiaa alalle ei kuitenkaan ole.
Selvityksissä todetaan, että alan yritykset voivat edelleen kasvattaa markkinaosuuksiaan muun muassa investoimalla osaamiseen sekä erikoistumalla entistä vaativampiin teknologioihin ja monimutkaisempiin aluksiin.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee meriteollisuuden kasvun mahdollisuudet.
– Alan kasvaneen merkityksen ja kehitysnäkymien vuoksi arvioin tarvetta laatia Suomelle ajantasainen meriteollisuustrategia, Puisto viestittää.
Ministeriöstä kerrotaan, että valtio on tukenut toimialan teknologista kehitystä muun muassa Business Finlandin veturihankkeissa. Näissä hankkeissa meriteollisuuden johtavat yritykset kehittävät teknologioita meriteollisuuden ja merenkulun ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Kaikki haluavat rakentaa laivoja
Jäänmurtajiin ja myös sota-aluksiin on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tarve monella maalla.
Mika Nieminen toteaa, että kaikki valtiot, joilla on tarvetta, haluavat niitä myös rakentaa, ainakin osin itse.
– Siinä välissä me tasapainottelemme. Kerromme mitä voimme tarjota. Jokaisella valtiolla on kuitenkin omat intressinsä, eivätkä ne ole pelkästään teknisiä.
Puolustusteollisuudessa on suuret markkinat ja mahdollisuudet. Niihin Suomen pitäisi tarttua nopeammin, Nieminen jatkaa ja puhuu osin oman firmansa suulla.
Rauman telakalla tehdään parhaillaan Suomen puolustusvoimille neljää monitoimikorvettia, joiden on määrä olla valmiita vuonna 2029.
Korveteista on maalailtu jopa tulevaisuuden vientituotetta Suomelle. Muun muassa puolustusministeri Antti Häkkänen näkee, että nyt Suomessa rakennetaan historiallisen hienoa puolustusteollista osaamista, jolle voi olla kysyntää myös maailmalla.
Herää kysymys, onko Suomi enää jäänmurtajien kuningasvaltio? Nieminen sanoo, että ainakin jossain määrin.
– Emmehän me ole tehneet varsinaista jäänmurtajaa, kokonaista alusta, pitkään aikaan. Historiasta meillä on osaaminen.
Jäätä murtavia aluksia on Raumalla ja Helsingissä tehty viime vuosinakin. Helsingin Hietalahden telakalta toimitettiin jäänmurtajaksi luokiteltu alus viimeksi vuonna 2018.
Muokattu 8.9.2025 klo 20:14: Lisätty viimeinen lause jäätä murtavista aluksista. 9.9. klo 15.28: Lisätty lause Helsingin telakan viimeisimmästä jäänmurtajasta.