Kun Juntusrannan kylällä kuultiin, että Suomussalmella harjoitellaan evakuointia, kyläläiset ilmoittivat, että he haluavat olla mukana.
Tämän viikon torstaina asukkaat kokoontuivat Juntusrantaan, josta linja-auto kuljetti heidät harjoituksessa perustettuun kokoontumiskeskukseen.
Tämä oli kaksivuotiaan Kasperi Kelan ensimmäinen linja-automatka. Mukana oli isä Jarno Kela.
Juntusrantaa ei evakuoitu talvisodan alla syksyllä 1939. Viranomaiset eivät uskoneet sodan syttyvän, ja rajakylien evakuointien pelättiin ärsyttävän Neuvostoliittoa.
Puna-armeijan hyökkäys eteni niin nopeasti, että Juntusranta menetettiin. Vihollisen vangiksi jäi lähes 1 700 asukasta.
– Mummo ei ehtinyt evakkoon. Myös ukki jäi alueelle, hoiti evakkoon lähteneiden asukkaiden karjaa ja joutui venäläisten kuulusteluihin. Hän puhui itsensä vapaaksi ja pääsi taistelemaan venäläisiä vastaan kuten toinenkin ukkini, Jarno Kela kertoo.
Hän yllättyi itsekin, miten vahvasti harjoitus nosti isovanhempien koettelemukset mieleen ja tunteet pintaan.
Sota on konkreettisesti läsnä yhteisessä muistissa, sanoo Suomussalmen kirkkoherra Tatu Ryyti. Seurakunnalla on hänen mukaansa tärkeä rooli henkisessä tukemisessa.
– Kokoontumiskeskuksessa on seurakuntapastori ja diakoniatyöntekijä, joilla on valmius pieneen hartaus- tai rukoushetkeen ja he voivat tarvittaessa antaa ehtoollisen, Ryyti kertoo.
Kodin jättäminen on kova paikka
Venäjän täysimittainen hyökkäyssota on pakottanut miljoonat ukrainalaiset pakenemaan ulkomaille. Suomessa on Statistan mukaan yli 70 000 ukrainalaista pakolaista.
Moni suomalainen on ukrainalaisten kokemusten pohjalta miettinyt, mitä tapahtuisi, jos joutuisi lähtemään sotaa pakoon.
Viranomaiset varautuvat siihen, että evakkoon lähteminen on henkisesti raskasta.
– Mitä otan mukaan? Mitä teen lemmikeille? Ovatko lapset koulussa vai kotona? Mistä haen heidät? luettelee käytännön kysymyksiä evakuointiharjoituksen johtaja Saku Hämäläinen Kainuun pelastuslaitokselta.
Viranomaiset ovat ottaneet huomioon, että tilanne saattaa olla traumaattinen myös auttajille. Siksi myös vapaaehtoisilla auttajilla on aina ammattilainen apuna, sanoo Hämäläinen.
Evakuointiharjoitukseen osallistunut Jarno Kela sanoo, että asuminen syrjäseudulla ei pelota, sillä rajan pinnassa on eletty aina ennenkin.
– Elämme normaalia elämää, suunnittelemme tulevaisuutta ja kasvatamme perhettä.