Uudet, vahvat huumeet uhkaavat rantautua Suomeen, jos niihin varautumista ei paranneta pikaisesti.
Uudet aineet ovat jopa vahvempia ja tappavampia kuin alfa-PVP. ”Peukkuna” tunnetun huumeen näkyvin vaikutus on aggressiivinen käytös. Huume on myös hyvin koukuttava.
Kovien huumeiden leviämistä ennustaa huumetyön asiantuntija ja hankepäällikkö Annuska Dal Maso ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt ry:stä.
Tässä jutussa Dal Maso kertoo, mitä uudet aineet ovat, ja mistä niiden tuloa voi Suomeen päätellä.
Annuska Dal Masosta on tullut alfa-PVP:n myötä median tiuhaan siteeraama asiantuntija. Hänellä on poikkeuksellinen kokemus huumeidenkäyttäjistä.
Dal Maso on tehnyt töitä Lontoossa jenginuorten parissa ja Yhdysvalloissa asunnottomien kanssa.
Molemmat tapaavat käyttää päihteitä, joten Dal Maso näki, mitä huumeilmiön ympärillä tapahtuu maailmalla.
Suomessa hän teki ensin niin sanottua kohtaavaa huumetyötä kaduilla.
Dal Mason ja hänen kollegojensa apu huumeidenkäyttäjille oli konkreettista. Jos jollain ei esimerkiksi ollut asuntoa, Dal Maso otti siltä seisomalta yhteyttä asuntopalveluihin.
Melko tarkalleen kolme vuotta sitten Dal Maso huomasi, että huumeidenkäyttäjien keskuudessa liikkui jokin uusi aine.
Aine oli samankaltaista kuin amfetamiini, mutta vahvempaa. Dal Mason mukaan ero näkyi käytöksessä.
Amfetamiini on stimulantti. Se kiihdyttää keskushermostoa ja saa levottomaksi, ylikierroksille.
Uusi ainekin oli selvästi stimulantti, mutta nyt kierrokset olivat paljon suuremmat, jopa aggressiiviset.
Dal Maso kertoo, että järjestötyöntekijöitä alettiin varoitella teräaseista, joita huumeidenkäyttäjät olivat alkaneet kantaa mukanaan.
Aseita kannettiin, sillä käyttäjät pelkäsivät toisia, uuden aineen vaikutuksessa olevia käyttäjiä.
Annuska Dal Mason varhainen havainto alfa-PVP:stä oli niin sanottu hiljainen signaali. Sellaisia voivat tehdä vain ilmiön parissa työtä tekevät.
Hiljaisiin signaaleihin liittyy paljon epävarmuutta, mutta usein ne kertovat, mitä tapahtuu pian isossa mittakaavassa.
Uusi aine varmistui pian alfa-PVP:ksi. Se oli alkanut jo vallata alaa Suomessa.
– Ei tämän kesän tilanne ole tullut kenellekään alalla olevalle yllätyksenä, Dal Maso sanoo.
Dal Mason mukaan viranomaisia on sen jälkeen varoitettu tiuhaan, että aiempaa kovempia aineita on tulossa Suomeen. Sen on voinut päätellä jo muun Euroopan tilanteesta.
– Ei Suomi ole mikää kupla. Olemme sanoneet, että tilanne menee huonompaan suuntaan, Dal Maso sanoo.
Seuraavaksi voivat tulla nitatseenit
Dal Masolla onkin jälleen viranomaisille ja päättäjille viesti.
Enää ei kannata keskittyä vain alfa-PVP:n torjumiseen. Kyse on isommasta ilmiöstä.
– Siellä ovat jo seuraavat päihteet jonossa. Nyt pitäisi keskittyä varautumiseen.
Dal Maso tietää, mitä aineet todennäköisesti ovat.
Hänen mukaansa Suomeen voivat seuraavaksi tulla nitatseenit.
Yksi nitatseeneista tunnetaan kadulla nimellä ”tippa”. Jo nimi kertoo paljon.
Aine on niin vahvaa, että sitä on vaikea annostella. Ero päihdekäytön ja tappavan annoksen välillä on hyvin pieni.
Nitatseenit ovat stimulanttien sijaan opioideja. Niiden yleistymistä Suomessa voi ennustaa esimerkiksi huumekuolemista.
THL:n tilastot osoittavat, että Suomessa on jo muutaman vuoden ajan todettu 5–8 kuolemantapausta vuodessa, joissa vainajista on löydetty nitatseenia.
Tapausten määrä on yhä pieni – vertailun vuoksi: buprenorfiini eli käytännössä Subutex aiheutti toissa vuonna yli 120 kuolemaa.
Ruotsissa nitatseeneihin kuoltiin sen sijaan viime vuonna jo yli 20 kertaa.
Baltiassa ne aiheuttavat suuren osan huumekuolemista.
Aineiden yleistyminen on Dal Mason mukaan aina monen asian summa, eikä naapurimaiden tilanne välttämättä siirry samanlaisena Suomeen.
Esimerkiksi alfa-PVP:n yleistymiseen saattoi vaikuttaa Greenlight-operaatio, iso kansainvälinen huumetakavarikko muutama vuosi sitten.
Sen myötä amfetamiinin tarjonta väheni Suomessa hetkellisesti.
Amfetamiini on Suomen toiseksi yleisin huume kannabiksen jälkeen. Sitä käytetään täällä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.
Stimulanttiin tottuneet suomalaiskäyttäjät etsivät tilalle muuta.
Alfa-PVP:lle syntyi markkinat.
– Ongelma on, että PVP on amfetamiinia vahvempaa ja koukuttavampaa. Vaikka ihmiset ovat halunneet palata takaisin amfetamiiniin, kaikilta se ei enää ole onnistunut.
Dal Maso näkee merkkejä myös toisen, aiempia vahvemman aineen, crackin rantautumisesta Suomeen.
Crack on poltettavaa kokaiinia. Tavallisempi tapa käyttää kokaiinia on nuuskaaminen.
Tähän saakka kokaiinin leviämistä kaduille on hidastanut hinta. Kun huumetta on liikkeellä paljon, hinta alkaa laskea, Dal Maso sanoo.
Alfa-PVP puolestaan on ehtinyt vakiinnuttaa uutta käyttötapaa eli huumeiden polttamista. Tähän saakka kovia huumeita on käytetty Suomessa lähinnä suonensisäisesti.
Kokaiinin yleistyminen näkyy jo jätevesistä ja Tullin takavarikoista.
Crackin käyttö on yleistä Yhdysvalloissa. Siellä suuri ongelma on tällä hetkellä fentanyyli, joka on vahva opioidi nitatseenien tavoin.
Huumeongelmaa on verrattu epidemiaan, joka leviää kaduilla.
Voisiko samanlainen tilanne syntyä Suomessakin?
Ei, Dal Maso vastaa. Syy on terveydenhuoltojärjestelmä.
Suomessa julkinen terveydenhuolto tarjoaa yhä lukuisia palveluita, joihin huumeidenkäyttäjät hakeutua: matalan kynnyksen päiväkeskuksia, terveysneuvontaa ja korvaushoitoa esimerkiksi.
Yhdysvalloissa ei ole mitään, mikä ottaisi huumeidenkäyttäjistä koppia.
Siellä työskennellessään Dal Masokaan ei soitellut kadulla makaaville vuokra-asuntoa. Sen sijaan hän vei heille makuupusseja.
Suomikin epäonnistui
On kuitenkin selvää, että Suomessakin on epäonnistuttu. Sen on myöntänyt jo sisäministeri Mari Rantanenkin (ps).
Dal Mason mukaan Suomen suurin ongelma on lainsäädäntö.
Kun jo huumeiden hallussapito on rikos, sairauden eli riippuvuuden hoito jää Dal Mason mielestä rangaistusten ja moraalisen paheksunnan varjoon.
Laki myös estää ratkaisuja, jotka voisivat helpottaa tilannetta.
Yksi niistä olisivat käyttöhuoneet. Tilat, joissa huumeiden käyttö olisi sallittua, ovat nousseet julkiseen keskusteluun tasaisin väliajoin.
Dal Mason mukaan käyttötilat parantaisivat huumeidenkäyttäjien ja katujen turvallisuutta.
Käyttöhuoneissa käyttäjät voitaisiin neuvoa palveluihin. Niissä voitaisiin testata aineita, jotta myös viranomaiset saisivat niistä tietoa.
Käyttäjiä olisi myös helpompi varoittaa sekakäytöstä. Se on huumekuolemien yleisin syy yhden aineen yliannostuksen sijaan.
Käyttöhuoneita on yritetty perustaa. Helsinki pyysi erillislakia siihen jo kuutisen vuotta sitten.
Viime keväänä käyttöhuoneista tehtiin kansalaisaloite eduskunnalle. Petteri Orpon (kok.) hallitus torppasi aloitteen.
Dal Maso sanoo, etteivät käyttöhuoneet ole mikään hopealuoti. Sellaista huumeongelmaan ei ylipäänsä ole olemassa.
Hänen mielestään pitäisi rakentaa yhtä vahvoja palveluja niin ehkäisyyn kuin riippuvuuden hoitoonkin. Jo lasten pitäisi saada tarpeeksi päihdekasvatusta kouluissa.
Dal Maso vertaa huumeidenkäyttöä jokeen ja palveluita pelastajiin.
Jos kaikki ovat alajuoksulla pyydystämässä hukkuvia, virtaan pääsee tippumaan koko ajan uusia ihmisiä.
Niin on Dal Mason mielestä käynyt Suomessa.
– Kaikki seisovat alajuoksulla ihmettelemässä, mistä virtaan tiputaan. Yläjuoksulle tarvittaisiin joku kunnostamaan aitaa.
Ongelma on, että PVP on amfetamiinia vahvempaa ja koukuttavampaa. Vaikka ihmiset ovat halunneet palata takaisin amfetamiiniin, kaikilta se ei enää ole onnistunut.
Annuska Dal Maso
Alfa-PVP:n leviämistä yritetään ratkoa seuraavaksi muun muassa tiivistämällä päättäjien ja viranomaisten yhteistyötä.
Ministeri Rantasen ja sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) koolle kutsuma tapaaminen pidetään tänään perjantaina.
Samalla hallitus on päättänyt leikata muun muassa päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä.
Leikkaukset ovat pakottaneet Dal Mason omankin järjestön Ehytin vähentämään nuorille suunnatusta, ehkäisevästä päihdetyöstä.
Nuorilta leikkaaminen voi olla kohtalokasta. Niin tehtiin myös Isossa-Britanniassa vuosituhannen alussa.
Dal Maso asui Lontoossa vuonna 2011, kun kaupungissa tapahtuivat kansainväliseksi uutiseksikin nousseet mellakat.
Hänellä oli kontakti yhteen kadulla mellakoineista nuorista.
Kukaan ei välitä, miten meille käy, nuori selitti tekojaan Dal Masolle. Meillä ei ole tulevaisuutta, hän sanoi.
Samanlaista puhetta Dal Maso on alkanut kuulla myös suomalaisilta huumenuorilta. Vielä pari vuotta he saattoivat kertoa hänelle unelmistaan.
Viime aikoina tulevaisuuteen viittaaminen on jäänyt monen puheesta pois. ”Sitten kun” on kadonnut, Dal Maso kertoo.
– Näköalattomuus on lisääntynyt.
Juttua varten on haastateltu myös THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikkua.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.